Yritykset tekevät liiketoimintaa harjoittaessaan keskenään monenkirjavia sopimuksia. Sopimusten laajaa kirjoa ovat lisänneet niin liiketoiminnan kansainvälistyminen kuin myös yritysten tuotteiden ja palveluiden sähköistyminen. Kansainvälistyminen ja sähköistyminen on johtanut siihen, että sekä yritysten väliset riidat, että sopimuksiin sovellettavien normien ja riidanratkaisumenettelyiden kirjo on laajentunut.
Sopimuksen perusteella sopimusosapuolille syntyy velvollisuus suorittaa se, mihin sopimuksessa on sitouduttu. Sopimus siis sitoo osapuolia ja sopimus on tarkoitettu pysymään voimassa sovitun ajan ja sovitulla tavalla. Pienemmissä yrityksissä kaupankäynnin sopimukset tehdään usein ilman oikeudellista apua eli juristia. Pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuutta käyttää juristin apua jokaisen sopimuksen valmisteluun. Tähän ei toki ole välttämättä syytäkään, sillä useimmat sopimukset, joita yritykset tekevät keskenään, voivat olla sangen yksinkertaisia ja vakiintuneita ja toimivat tarkoituksensa mukaisesti. Useilla toimialoilla on myös kattavat yleiset sopimusehdot, joissa on otettu huomioon erilaisia sopimussuhteen häiriötilanteita. Toisaalta tehtäessä taloudellisesti hyvin merkityksellisiä sopimuksia tai toimittaessa kansainvälisesti, voi pienempikin yritys saada eteensä hyvinkin laajan, kattavan ja monimutkaisen sopimusesityksen. Yksittäistä sopimusta koskeva yritysten välinen konflikti saattaa riidaksi muuttuessaan kuitenkin olla taloudellisesti kestämätön varsinkin pienille yrityksille, jos riitaa ei saada selvitetyksi yritysten välisessä kanssakäymisessä ja asia viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Taloudellista riskiä voidaan ja usein myös kannattaa hallita ottamalla yrityksen oikeusturvavakuutus. Arvioitaessa yrityksen oikeusturvavakuutuksen mahdollisia etuja ja haittoja, kannattaa muistaa, että yritys voi joutua taloudellisesti erittäin raskaaseen riitaprosessiin, vaikka yritys itse olisi hoitanut kaikki sopimuksiin perustuvat velvoitteensa asianmukaisesti ja ajallaan. Jos yritys on pieni, ei sillä todennäköisesti ole kovin vahvaa kassavirtaa, mikä voi johtaa yrityksen jatkon kannalta haastavaan tilanteeseen yksinkertaisessakin riita-asian vaatimuksiin ja kanteeseen vastaamisessa, koska kulut saattavat nousta jo tässä vaiheessa sangen korkeiksi.
Yleisimmät yritysten väliset riidat
Yleisimmät yritysten väliset riidat liittyvät yksinkertaisesti siihen, että toinen sopimukseen sitoutunut osapuoli ei täytä niitä velvoitteita, joista sopimuksella on sovittu. Yleisimmät riidanaiheuttajat liittyvät epäselvään sopimukseen ja/tai tulkintaongelmiin (kaupankäynnin kansainvälistyminen on varsinkin vaikuttanut sopimusten tulkintaongelmiin johtuen kielellisistä eroista), viivästys- ja laatuongelmiin, sopimuksen teon jälkeen muuttuneisiin olosuhteisiin, ja sellaisiin odottamattomiin tilanteisiin, joita osapuolet eivät sopimuksenteon hetkellä olleet osanneet ennakoida.
Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös riitojen aiheisiin. Tällä hetkellä usealla yrityksellä on heikentyneestä markkinatilanteesta johtuen vajetta omassa kassavirrassaan, minkä johdosta yritykset eivät aina pysty maksamaan omia laskujaan ajallaan. Jotkut tällaisista yrityksistä koittavat ”pelata” itselleen maksuaikaa riitauttamalla omia laskujaan erinäisillä perusteilla ja tuomioistuinten ruuhkautumisesta johtuen, laskujen ulosmittauskelpoisuuden vahvistaminen voi kestää jopa useamman vuoden.
Yritysten välisten riitojen vaiheet
Yritysten välisen riidan kulkua voidaan kuvailla aikajärjestyksessä siten, että:
- Yritys kokee joutuneensa sopimuskumppaninsa toimesta vääryyden kohteeksi
- Yritys ottaa yhteyttä sopimuskumppaniinsa saadakseen tavalla tai toisella kyseisen vääryyden loppumaan ja mahdollisesti hinnanalennusta, korvausta tai hyvitystä
- Osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, jolloin yritys ottaa yhteyttä juristiin, joka alkaa selvittää riitaa kyseisen sopimuskumppanin tai tämän juristin kanssa
- Jos riitaa ei ole saatu sovittua, riita viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi, mikä voi tapahtua yleisessä tuomioistuimessa tai esimerkiksi välimiesoikeudessa, jos sellaisesta on sovittu
Kaikki riidoiksi yltyneet yritysten väliset konfliktit eivät tokikaan mene ns. päätyyn asti, vaan yleensä viimeistään ennen 4. kohtaa yritys arvioi intressin suuruuden ja vertaa sitä tuomioistuinprosessista aiheutuvaan kuluriskiin sekä muihin ei-toivottaviin mahdollisiin seurauksiin, kuten yrityksen julkisuuskuvan heikkenemiseen ja yrityksen sidosryhmien mahdollisiin reagointeihin. Yleensä riitaisuus johtaa siis neuvotteluihin, sovintoon, riitautukseen oikeudessa ja asian ratkaisemiseen päätöksellä tai tuomiolla. Joskus toki riitaisuus saattaa jäädä sillensäkin. Joka tapauksessa em. vaiheissa juristin käyttäminen on lähes välttämätöntä, mikä johtaa siihen, että riitaisuuksista syntyy aina kuluja ja omaa työtä, joita ei välttämättä saada perittyä vastapuolelta ja pääsääntöisesti ei ainakaan kaikilta osin, eli riitaisuus on käytännössä aina myös kuluerä yritykselle.
Siten yrityksen kannattaa pyrkiä löytämään ratkaisu riitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin riitaisuus on vielä korjattavissa.