Pääsäännön mukaan oikeudessa hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet siten, että vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat tuomioistuimen pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin noin 10.000 euroa. Tämä tarkoitti sitä, että asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut ylittivät riidan varsinaisen kohteen arvon eli intressin melkein puolessa kaikista tapauksista. Yritysten välinen konflikti voi varsinaiseksi oikeudelliseksi riidaksi muuttuessaan tulla siis varsin kalliiksi riidan osapuolille. Yrityksen oikeusturvavakuutus auttaa hallitsemaan kuluriskiä Yritysten välisissä riidoissa.

Oikeusturvavakuutuksella korvataan riidasta aiheutuneita kuluja

Yrityksen oikeusturvavakuutus on vakuutus, jolla yritys voi siirtää vakuutusyhtiölle osan juristin käyttämisestä aiheutuneista kuluista, jos yritys joutuu riita-asian osapuoleksi. Vakuutuksella korvataan vakuutetussa yritystoiminnassa aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja edellyttäen, että vakuutus on ollut voimassa vakuutustapahtuman (eli riidan perusteen) sattuessa. Oikeusturvavakuutukseen sisältyy vakuutuksen voimassaoloa koskeva ns. kahden vuoden sääntö. Säännöllä tarkoitetaan sitä, että jos vakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta riidan syntyessä, pitää myös riidan perusteen olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tapahtuman tai olosuhteen, johon asiassa esitetyt vaatimukset perustuvat, tulee siten olla syntynyt tämän kahta vuotta lyhyemmän ajanjakson aikana. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että vakuutus on voimassa jo silloin, kun perustettavan yhtiön lukuun tehdään sopimuksia ja sitoumuksia. Vakuutusyhtiöistä voi tiedustella, myönnetäänkö vakuutus perustettavan yhtiön lukuun. Joka tapauksessa oikeusturvavakuutus kannattaa ottaa viimeistään silloin, kun yritys on perustettu, jotta yritys ja sen omistajat saavat kaikista tehdyistä sopimuksista mahdollisesti syntyvät riidat vakuutuksen piiriin.

Lisäksi oikeusturvavakuutusta hankittaessa on syytä huomioida se, että vakuutus koskee vain vakuutuskirjassa mainittua liiketoimintaa, ja jos yritys laajentaa elinkaarensa aikana liiketoimintaansa myös uusille aloille, kannattaa oikeusturvavakuutusta päivittää kattamaan myös kyseiset uudet toimialat. Oikeusturvavakuutuksen hinta muodostuu pääasiallisesti yrityksen toimialasta sekä kokonaispalkkasummasta. Yrityksen alkuvaiheessa vakuutus saattaa maksaa yritykselle muutamia satasia vuodessa eli saman verran kuin parin tunnin konsultaatio asianajotoimiston kanssa. Jos yrityksellä ei ole oikeusturvavakuutusta ja yritys palkkaa omakustanteisesti juristin selvittämään alkanutta riitaa, voi kustannukset nousta pienissäkin riidoissa helposti pariin tuhanteen euroon.

Minkä tyyppisissä tilanteissa yrityksen oikeusturvavakuutus on käytettävissä?

Tavallisia yritystoimintaan liittyviä sopimuksia ovat esimerkiksi työntekijöiden työsopimukset, tiloihin liittyvät vuokrasopimukset ja tarvittavia laitteita koskevat vuokra-, leasing- ja osamaksusopimukset sekä tavaran tai palvelun toimitussopimukset. Tyypillisesti yrityksen oikeusturvavakuutusta käytetään kattamaan yhteistyökumppanin, asiakkaan tai tavarantoimittajan kanssa aiheutuneesta riidasta johtuvia kustannuksia. Riidan kohteet yritysten välillä vaihtelevat toimialoittain, mutta yleisiä kiistanaiheita ovat mm. tavara- ja palveluostoihin, myynteihin, reklamaatioihin, viivästys- ja laatuongelmiin tai yleisesti tehdyn sopimuksen sisältöön ja tulkintaan liittyvät erimielisyydet.

Oikeusturvavakuutus on ”halpa henkivakuutus” mahdollisia riitaisuuksia varten ja sen ottaminen on erittäin suositeltavaa. Vakuutusta otettaessa tulee aina arvioida ja ottaa sellainen vakuutus, jonka oikeusturvan maksimimäärä on riittävä ja ehdot eivät rajoita voimakkaasti korvattavia tapauksia ja kuluja. Vakuutus onkin perusteltua kilpailuttaa ja valinnassa huomioida hinnan lisäksi vakuutusmäärä ja vakuutusehtojen sisältö (vakuutuksen kattavuus) sekä omavastuun määrä.

Asko Viinikka, lakimies