Etusivu » Nikolai Juferev

Avainsana: Nikolai Juferev

Tuomion täytäntöönpano ulkomailla

Miten toimia kun Suomen tuomioistuin on tehnyt päätöksen hyväksenne, mutta velallinen asuu ulkomailla toisessa EU-jäsenvaltiossa? Suomen ulosottoviranomaisten pätevyys ei ulotu toiseen jäsenvaltioon. Rajat ylittävissä tapauksissa tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sääntelee asetus (EU) N:o 1215/2012 (uudelleen laadittu Bryssel I – asetus), joka korvasi asetuksen (EY) N:o 44/2001. Uutta asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin oikeudenkäynteihin, asiakirjoihin tai sovintosopimuksiin, jotka on pantu vireille, laadittu tai vahvistettu 10. tammikuuta 2015 jälkeen.

Asetusta sovelletaan vain siviili- ja kauppaoikeuden asioissa. Kyseistä asetusta ei sovelleta esimerkiksi päätöksiin, jotka koskevat vero-, tulli- ja hallintoasioita, henkilön oikeustoimikelpoisuutta, valtion vastuuta, maksukyvyttömyysasioita, perheoikeutta ja perintöoikeutta, välimiesmenettelyä jne.

Täytäntöönpanomenettely

Uudelleenlaaditussa Bryssel I- asetuksessa on tehty merkittäviä muutoksia täytäntöönpanomenettelyyn. 10. tammikuuta 2015 jälkeen velkoja voi suoraan hakea täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan täytäntöönpanoa (tuomioistuimen päätöksen, asiakirjan tai sovintosopimuksen) velallisen asuinvaltion ulosottoviranomaisilta. Täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan sen valtion lakia, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Lisäksi täytäntöönpanohakemus ulosotolle ja asiakirjojen on oltava käännettynä kyseisen valtion viralliselle kielelle.

Peilisääntö toimii myös Suomea kohtaan. Ulkomaalailla annetun täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan (tuomioistuimen päätös, asiakirja tai sovintosopimus) täytäntöönpanoa voi hakea suoraan ulosottoviranomaisilta ohittaen täytäntöönpanomenettelyn käräjäoikeudessa.

Jokaisessa jäsenvaltiossa on omanlaisensa ulosottomenettelylainsäädäntö. Esimerkiksi Virossa valtio on luovuttanut ulosottotehtävänsä yksityisille ulosottomiehille (viroksi kohtutäitur), jotka toimivat itsenäisesti ja omalla vastuulla. Asian hoitamiseksi ulkomailla kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan, joka tuntee kohdevaltion lainsäädännön.

Eurooppayhtiö

Euroopan unionin sisämarkkinat ovat olleet helposti suomalaisten käytettävissä jo melkein 20 vuotta. Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, ettei jäsenvaltioiden välillä ole enää esteitä kuten tulleja, kaksoisverotusta, työvoimarajoituksia jne. Euroopan Unionin neljän perusperiaatteen, henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden, toteuttaminen on helpottanut huomattavasti mm. liike-elämän arkipäivää yhteismarkkinoilla. Ensimmäisen kolmen periaatteen toteuttamista nähdään nykyään jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi käytettäessä ulkomaalaista työvoimaa tai ostettaessa tavaraa tai palveluita muista EU-maista.

Kuitenkin pääoman liikkuvuuden ja käytön osalta tilanne ei ole niin yksinkertainen. Yhtenä pääoman hallitsemisen muotona on yhtiö. Yleensä ylikansallista liiketoimintaa haluava yhtiö harjoittaa toimintaansa perustaen valtiokohtaisia tytäryhtiöitä. Konsernirakenteen käytöstä seuraa suuria hallintokuluja ja suuri hallinnollinen kuormitus.

Rajat ylittävän pääoman käytön helpottamisen yhdeksi välineeksi on mahdollinen Eurooppayhtiö (SE, latinaksi Societas Europaea), johon alun perin kohdistettiin paljon odotuksia. Eurooppayhtiöön sovelletaan eurooppayhtiön (SE) säännöistä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2157/2001 sekä eurooppayhtiötä koskevaa kansallista lakia, Eurooppayhtiölakia (13.8.2004/742), joka tuli Suomessa voimaan 8.10.2004.

Eurooppayhtiön mahdollisuudet:

– rajat ylittävien rakennejärjestelyjen helpottaminen luopumalla konsernirakenteesta ja toimiminen muissa maissa sivuliikkeen avulla,
– pääoman käytön tehostaminen soveltaen varojen sijoittamiseen yhtiön kotivaltion yhtiölainsäädäntöä, sekä
– liiketoimintamahdollisuuden tehokkuus mahdollisuudella siirtyä joustavasti jäsenvaltiosta toiseen purkamatta yhtiötä

Eurooppayhtiön muodostamisen vaihtoehdot:
1. Vähintään kahden EU:n jäsenmaissa rekisteröidyn julkisen osakeyhtiön sulautuminen,
2. Vähintään kahden EU:n jäsenmaissa rekisteröidyn yhtiön holdingeurooppayhtiön perustaminen,
3. Julkisen osakeyhtiön muuttaminen Eurooppayhtiöksi, tai
4. Eurooppayhtiön perustaminen osakkeita merkitsemällä, johon osallistuvat vähintään kahdessa EU:n jäsenmaassa rekisteröidyt yhtiöt.
Eurooppayhtiön perustamiseen sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä julkisesta osakeyhtiöstä, jollei eurooppayhtiöasetuksessa toisin säädetä.

Asianajotoimisto Legistum Oy:llä on kokemuksia Eurooppayhtiön perustamisesta. Olemme osallistuneet Eurooppayhtiön perustamiseen eri EU:n jäsenmaissa rekisteröityjen emoyhtiöiden ja tytäryhtiöiden sulautumisen kautta. Suomessa Eurooppayhtiöitä on rekisteröity vain muutama.

Nikolai Juferev

Tavaramerkkisuoja Venäjällä

Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin tavaramerkkiin ja tavaramerkin merkitykseen Venäjän kaupassa. Itänaapurin markkinoille lähteminen kotitehtäviä tekemättä voi loppua surkeasti. Ennen kaupankäynnin aloittamista tai etabloitumista Venäjälle kannattaa huolehtia immateriaalioikeuksien suojaamisesta. Immateriaalioikeuksiin kuuluvat esimerkiksi tavaramerkit, patentit, tekijänoikeudet, mallioikeudet, verkkotunnukset eli domainit jne.

Jokaisen yrittäjän on varmistuttava omien tuotteidensa suojaamisesta esimerkiksi tavaramerkin rekisteröinnillä ennen kaupankäynnin aloittamista Venäjällä. Tavaramerkin suojaaminen antaa haltijalleen yksinoikeuden kyseisen merkin käyttöön tuotteiden markkinoinnissa. Tavaramerkin rekisteröiminen varmistaa sen, etteivät kilpailevat toimijat voi käyttää tuotteidensa tunnusmerkkinä samaa tai samankaltaista, rekisteröidyn tavaramerkin kanssa sekoitettavissa olevaa merkkiä. Lisäksi rekisteröity tavaramerkki vaikuttaa positiivisesti yrityksen arvoon. Yrityskauppatilanteessa hyvä ja tunnettu tavaramerkki voi olla juuri se tekijä, joka ostavaa osapuolta yrityksessä kiinnostaa.

Tavaramerkkiä koskeva Venäjän lainsäädäntö sisältyy Siviililain IX osan 76 lukuun. Venäjän Siviililain mukaisesti Venäjän Federaation alueella tavaramerkin yksinoikeus on voimassa, jos tavaramerkki on rekisteröity immateriaalioikeuksista huolehtivassa viranomaisessa. Tietyissä tapauksissa suojaa voi saada myös Venäjän Federaation ratifioimien kansainvälisten sopimusten perusteella.

Suomessa rekisteröity tavaramerkki ei anna automaattisesti suojaa Venäjällä. Tavaramerkki Venäjällä saa suojaa vain, jos tavaramerkki on rekisteröity Venäjällä tai kansainvälisellä rekisteröinnillä. Tavaramerkkien kansainvälisellä rekisteröinnillä tarkoitetaan Madridin pöytäkirjaksi kutsutun sopimuksen mukaista tavaramerkin rekisteröintiä, josta huolehtii World Intellectual Property Organization (WIPO). Venäjä on allekirjoittanut Madridin pöytäkirjan kuten Suomi.

Yrityksellä on kaksi mahdollisuutta suojata tavaramerkkinsä Venäjällä: hakemalla tavaramerkkirekisteröintiä Venäjällä tai hakemalla tavaramerkkirekisteröintiä Madridin pöytäkirjan mukaisella hakemuksella Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen kautta. Tavaramerkkirekisteröintiä haettaessa täytyy huomioida myös se seikka, että Venäjä on muodostanut tulliliiton Kazaksatanin ja Valko-Venäjän kanssa, joten näiden maiden välillä tavara liikkuu ilman tullia. Tässä tapauksessa tavaramerkki kannattaa rekisteröidä myös mainitussa maissa sekä mahdollisesti IVY-maissa. Tavaramerkin rekisteröinti jokaisessa mainitussa maassa aiheuttaa kustannuksia ja monimutkaistaa hakemusprosessia mm. kielellisistä ongelmista johtuen. Usein ratkaisu tähän on tavaramerkin rekisteröinti Madridin pöytäkirjan mukaisesti. Hakijan tulee hakemuksessaan nimetä ne Madridin pöytäkirjan jäsenmaat, joissa suojaa haetaan.

Tavaramerkin rekisteröinnissä kannattaa käyttää asiantuntija-apua. Näin voidaan muun muassa varmentaa ennakolta rekisteröinnin onnistumista, saada asiantuntijalta neuvoa tavara- ja palveluluokkien osalta sekä ratkaista tavaramerkin maantieteellinen ulottuvuus.

Nikolai Juferev

lakimies

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:ssä Venäjän kauppa-, sopimus- ja tavaramerkkioikeuden asiantuntijana.

Venäjän kaupan sopimukset

Yrityksen perustaminen Viroon

Venäjän markkinat ovat olleet suomalaisille yrittäjille aina magneettina ja suurten mahdollisuuksien kohteena. Suomalaisia yrittäjiä on aina pidetty luotettavina kumppaneina Venäjällä ja suomalaiset ovat tervetulleita näille markkinoille.

Kaupan syntymisen ehtona on ostajan ja myyjän yksimielisyys kaupasta, sen kohteesta ja ehdoista. Kotimaankauppoihin verrattuna kansanvälisissä kaupoissa on olemassa huomattavia poikkeuksia. Koska kansainvälisiä kauppasopimuksia koskevat kahden tai useamman valtion lainsäädännöt, on syytä ottaa huomioon kunkin maan sopimusoikeuden erityispiirteet. Lisäksi kansainvälistä kauppaa säätelevät erilaiset kansanväliset sopimukset (muun muassa tulli- ja vapaakauppa-, vero-, liikenne-, kuljetus- ja teollisoikeudelliset sopimukset sekä riitojen ratkaisua ja tunnustamista koskevat sopimukset). Kansanvälisistä kauppaa säätelevistä kansanvälisistä yleissopimuksista tärkein on Contracts for International Sales of Goods (CISG).

Kansainvälisten sopimuksien monilukuisuus, epäyhtenäisyys ja niiden pääasiallinen tahdonvaltaisuus on usein tuonut oikeudellisia ongelmia kansanvälisten kauppasopimuksien laadinnassa. Lisäksi vaikeudet sovellettavan lainsäädännön valinnan osalta riitatilanteissa sekä tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus toisissa valtioissa aiheuttavat ongelmatilanteita. Riitojen ratkaisuun vaikuttavat myös oikeuskulttuuri- ja kielierot.

Venäjän sopimusoikeuden pääperiaatteena on sopimusvapaus, jonka mukaan osapuolet voivat vapaasti määritellä sopimuksen sisällön. Venäjä on liittynyt moniin kansanvälisiin konventioihin kuten Suomi (esimerkiksi United Nations Convention on Contracts for International Sales of Goods).

Venäjän lainsäädäntö on tiukempi monien sopimusmuotojen osalta. Lain mukaan monet sopimustyypit tulee tehdä kirjallisesti (esimerkiksi yritysten väliset sopimukset, kansanväliset sopimukset, luottosopimukset, vuokrasopimukset ja niin edelleen). Lisäksi monet sopimukset pitää vahvistuttaa julkisella notaarilla tai ne vaativat valtion rekisteröintiä (esimerkiksi kiinteistökaupat). Venäjän lainsäädännön mukaan kansainvälisiin kauppasopimuksiin sovelletaan ensisijaisesti Venäjällä sovellettavia kansainvälisiä sopimuksia ja toissijaisesti Venäjän lainsäädäntöä.

Jokainen kauppa on yksilöllinen. Ei ole olemassa standardisopimusta, joka sopisi jokaiseen kauppaan. Sopimuksen laadinnassa kannattaa huomioida kaupan ominaisuudet ja osapuolten kesken sovitut yksityiskohdat. Sopimus kannattaa laatia mahdollisimman yksiselitteiseksi epäselvyyksien ja riitatilanteiden välttämiseksi.

Kauppasopimuksissa huomioitavia kohtia

Sopimuksen muoto: Kansainvälisessä kaupassa on syytä laatia kirjallinen kauppasopimus. Suullisten sopimusten heikkona puolena on se, että riitatilanteissa suullisten sopimusten sisältöä on vaikea todistaa. Lisäksi Venäjän Federaation lainsäädännön mukaisesti suullinen kansanvälinen sopimus on mitätön.

Sopimuksen osapuolet: Kauppasopimuksen osapuolena on yleensä yritys. Aina kannattaa tarkistaa osapuolen tausta, yrityksen rekisteritiedot, taloustiedot, edustajan nimenkirjoitusoikeus ja valtuutus. Venäjällä nimenkirjoitusoikeus on lain mukaan vain yhtiön pääjohtajalla. Valtuutetulla edustajalla on oltava julkisen notaarin antama ja vahvistama valtakirja.

Kauppasopimuksen kohde: Kauppasopimuksella on tietty kohde. Sopimuksissa kannattaa yksiselitteisesti kuvata ja määrittää kohde sekä sen laatu, arvo ja määrä. Sopimuksessa kannattaa myös sopia tuotteen laadun tarkastusmenettelystä ja virheen toteamismenettelystä. Suuri osa sopimusriidoista johtuu siitä, että sopimuksen kohdetta ei ole määritetty riittävän kattavasti.

Tavaran hinta ja maksuehdot: Pitkäkestoisissa kauppasopimuksissa kaupan hinnasta on syytä sopia erikseen kunkin tilauksen osalta. Lisäksi kannattaa sopia valuutasta ja myös siitä, mitä kuuluu tavaran hintaan. Lisäksi on tärkeää sopia maksuehdoista sekä muun muassa omitusoikeuden siirtymisestä, toimitusajasta, sopimusrikkomuksista ja niiden seuraamuksista.

Kaupan toimitusehdot: Toimitusehtoina kannattaa käyttää INCOTERMS 2010 -ehtoja sekä sopia toimittamisen yksityiskohdista. INCOTERMS 2010 -ehdot yksinkertaistavat huomattavasti kauppasopimuksia ja kohteen toimittamisprosessia. Toimituslausekkeet määrittelevät muun muassa kuka on vastuussa tavaran lastauksesta, kuljetuksesta sekä tarvittavien asiakirjojen, vakuutusten ja lupien hankkimisesta. Koska tavara toimitetaan rajan yli, on tärkeä määritellä etukäteen kenen vastuulla on tullaus ja tullaukseen liittyvät toimenpiteet.

Sopimuksen kohteen laatu: Myytävän tavaran laatua koskevat ehdot on syytä määrittää sopimuksessa. Lisäksi Venäjällä on omat kaupan laatusäännöt ja -standardit. Ennen kaupan tekemistä ja kaupan kohteen toimittamista kannattaa tarkistaa, minkälaiset laatuvaatimukset kaupan kohteella on asetettu (muun muassa standardit, hygieniaturvallisuutta ja ravitsemuksellisia arvoja koskevat vaatimukset, terveystodistukset ja muut vastaavat luvat). On myös syytä tarkistaa olemassa olevat kauppaa koskevat tullimaksut, valmisteverot, arvonlisävero, sertifioinnit ja niin edelleen. Yleensä näistä aiheutuneista kustannuksista huolehtii ja vastaa ostaja, mutta niistä kannattaa sopia etukäteen riskien ja väärinkäsitysten välttämiseksi.

Soveltuva laki ja riitojen ratkaisu: Sopimusta laadittaessa on tiedettävä, minkä maan lainsäädäntöä sopimukseen sovelletaan. Vaihtoehtoja ovat osapuolten sopiman valtion lainsäädäntö, kansanvälinen konventio tai lainvalintasääntöjen mukaan määräytyvä lainsäädäntö. Sopimuksessa täytyy ehdottomasti sopia siitä, missä maassa ja minkä maan lainsäädännön mukaisesti kauppasopimuksesta syntyviä riitoja ratkaistaan. Tietyissä tilanteissa on suositeltavaa lisätä sopimukseen välimieslauseke. Välimiesmenettelyn hyötyinä ovat nopeus, valituskelvoton ratkaisu sekä ratkaisun tunnustettavuus ja täytäntöönpanokelpoisuus myös toisissa valtioissa. Lisäksi välimiesmenettely ei ole julkinen kuten oikeudenkäynnit pääsääntöisesti.

Immateriaalioikeudet: Mikäli kauppasopimuksen kohde sisältää tai vaatii tekijänoikeuksia, patentteja, lisenssejä, tavaramerkkejä tai verkko-osoitteita, täytyy etukäteen huolehtia niiden rekisteröinnistä Venäjällä tai harkita kansainvälistä rekisteröintiä sekä sopia kauppasopimuksessa niiden käyttöehdoista.

Venäjän kaupan kauppasopimusten laadinnassa on syytä käyttää asiantuntija-apua.

Nikolai Juferev

lakimies

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:ssä Venäjän kauppa- ja sopimusoikeuden asiantuntijana.

Yrityksen perustaminen Viroon

Yrityksen perustaminen Viroon

Olemme perustaneet lukuisia yrityksiä Viroon oman Virossa toimivan tytäryhtiömme kautta, ota yhteyttä mikäli yrityksen perustaminen Viroon kiinnostaa.

 

Liiketoimintamuotoja Virossa ovat:

– Toiminimi (füüsilisest isikust ettevõtja, FIE)

– Avoin yhtiö (täisühing, TÜ)

– Kommandiittiyhtiö (usaldusühing, UÜ)

– Voittoa tavoitteleva osuuskunta (tulundusühinstu)

– Rajavastuuyhtiö (osаühing, OÜ)

– Osakeyhtiö tai julkinen osakeyhtiö (aktsiaselts, AS)

 

Jos yrityksen perustaminen Viroon on ajankohtaianne, rajavastuuyhtiö on suositeltava vaihtoehto, koska se on helppo ja edullinen hallita, mikäli tarvetta ei ole pörssiyhtiölle eli osakeyhtiölle.

Virolainen rajavastuuyhtiö

Rajavastuuyhtiö (osaühing, OÜ) on yleisin ja suosituin yhtiömuoto Virossa. Kyseistä yhtiömuotoa Suomen laki ei tunne. Se on pienten ja keskisuurten yhtiöiden käyttämä yhtiömuoto, jolle on ominaista:

  • joustava organisaatio – yhtiön perustaminen sekä päätöksenteko on yksinkertaisempaa kuin osakeyhtiössä
  • vastuun rajoittuminen yhtiöön sijoitetun osuuden (osuuspääoman) määrään
  • rajavastuuyhtiössä on niemellisarvoon sidotut osuudet
  • minimi osuuspääoma on 2.500,00 EUR

Rajavastuuyhtiön voi perustaa myös osuuspääomaa maksamatta eli osuuspääoman maksamisen voi siirtää eteenpäin, jos osuuspääoma ei ylitä 25.000 EUR ja perustajana on luonnollinen henkilö. Jos yrityksen varat eivät riitä velvoitteiden täyttämisen, osakas vastaa yrityksen velvoitteista maksamatta olevan osuuspääoman määrään saakka henkilökohtaisella omaisuudellaan. Tällöin yritys ei voi maksaa osakkaille osinkoa eikä se voi nostaa eikä vähentää osuuspääomaa.

Rajavastuuyhtiö perustetaan osakkaiden välisellä sopimuksella. Sopimuksen vähimmäissisältö on määritelty laissa. Lisäksi osakkaat voivat sopia yhtiömiesten oikeuksista ja velvollisuuksista. Rajavastuuyhtiön osuuspääoma ei jakaudu osakkeisiin vaan yhtiöosuuksiin. Perustajia ja yhtiömiehiä voi olla yksi tai useampia. Nämä voivat olla joko yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä. Näiden kansallisuudelle ei ole asetettu rajoituksia.

Yhtiöosuus on vapaasti luovutettavissa muille yhtiömiehille. Ulkopuolisille tahoille luovutettaessa muilla yhtiömiehillä on etuosto-oikeus, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty toisin. Osakkaat eivät vastaa yhtiön sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellaan, vaan vastuu rajoittuu yhtiöosuuden määrään.

Rajavastuuyhtiön toimielimet

Rajavastuuyhtiöllä on kaksi pakollista toimielintä:

  • osakkaiden kokous (üldkoosolek) ja
  • hallitus (juhatus), jossa voi olla yksi tai useampia jäseniä

Rajavastuuyhtiössä voi olla hallintoneuvosto, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Viron lainsäädäntö ei tunne varsinaisia- tai varajäseniä.

Virolainen osakeyhtiö

Osakeyhtiö (aktsiaselts, AS) on pääosin suomalaista osakeyhtiötä vastaava yhtiömuoto, jolle on ominaista:

  • velvollisuus rekisteröidä osakkeet arvo-osuusrekisteriin
  • pakollinen hallintoneuvosto yhtiön koosta riippumatta
  • toiminnan julkisuus ja raportointivelvollisuus
  • minimiosakepääoma 25.000 euroa

Osakeyhtiön perustamisasiakirjat ovat perustamissopimus ja yhtiöjärjestys. Perustajia ja osakkaita voi olla yksi tai useampia; nämä voivat olla joko yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä. Perustajien ja osakkaiden kansallisuudelle ei ole asetettu rajoituksia.

Kaikki osakeyhtiöiden osakkeet on rekisteröitävä Viron arvopaperikeskusrekisterissä arvo-osuusjärjestelmän puitteissa. Osakkeet ovat vapaasti luovutettavissa, ellei myyntiä ole yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeella rajoitettu.

Osakeyhtiön toimielimet

Osakeyhtiöllä on kolme pakollista toimielintä:

  • yhtiökokous (üldkoosolek)
  • hallitus (juhatus), jossa voi olla yksi tai useampia jäseniä ja
  • hallintoneuvosto (nõukogu)

Tilintarkastus

Tilintarkastus on osakeyhtiössä pakollinen. Tilintarkastajana, jonka nimittää yhtiökokous, voi toimia Virossa auktorisoitu tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Varatilintarkastajan käsitettä Viron laki ei tunne.

VEROTUS VIROSSA

Arvonlisävero vuonna 2015

Yleinen arvolisäveroprosentti (käibemaks) on 20 %, mutta joillakin hyödykkeillä on alennettu verokanta kuten 9 % (esimerkiksi majoitus, painojulkaisuja ja lääkkeitä) tai 0 % (esimerkiksi vienti ja yhteisökauppa).

Tavaroiden ja palvelujen myynti Virossa on arvonlisäveron alaista. Verovelvollisia ovat Virossa elinkeinotoimintaa harjoittavat, joiden liikevaihto ylittää 16.000 euroa kalenterivuodessa.

Tulovero Virossa vuonna 2015

Yleinen tuloveroprosentti (tulumaks) on 20 % (vuonna 2014 tuloveroprosentti oli 21 %). Tuloveroprosentti on kiinteä ja samanlainen luonnolliselle henkilöille sekä yrityksille.

Yrityksen jakamatonta liikevoittoa ei veroteta. Osingoista maksetaan veroa suhteessa 20/80. Veron maksaa osinkoja maksava yritys.

Erityisluvat ja yrityksen perustaminen Viroon

Tarjoamme Teille apuamme lisenssien ja toimilupien, kauppa- ja palvelulupien hakemisessa ja jatkamisessa sekä yrityksen rekisteröinnissä valtiolliseen erikoisvaatimuksin toimivien yritysten rekisteriin.

Valuutta

Viro otti euron käyttöön 01.01.2011.

Nikolai Juferev

lakimies

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy lakimiehenä hoitaen muun muassa Viron ja Venäjän yhtiö-, sopimus- ja tavaramerkkioikeudellisia asioita.

Yrityksen perustaminen Viroon on osa Legistumin palvelun tarjontaa.

Tutustu myös osakassopimus palveluumme.