Miten toimia kun Suomen tuomioistuin on tehnyt päätöksen hyväksenne, mutta velallinen asuu ulkomailla toisessa EU-jäsenvaltiossa? Suomen ulosottoviranomaisten pätevyys ei ulotu toiseen jäsenvaltioon. Rajat ylittävissä tapauksissa tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sääntelee asetus (EU) N:o 1215/2012 (uudelleen laadittu Bryssel I – asetus), joka korvasi asetuksen (EY) N:o 44/2001. Uutta asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin oikeudenkäynteihin, asiakirjoihin tai sovintosopimuksiin, jotka on pantu vireille, laadittu tai vahvistettu 10. tammikuuta 2015 jälkeen.

Asetusta sovelletaan vain siviili- ja kauppaoikeuden asioissa. Kyseistä asetusta ei sovelleta esimerkiksi päätöksiin, jotka koskevat vero-, tulli- ja hallintoasioita, henkilön oikeustoimikelpoisuutta, valtion vastuuta, maksukyvyttömyysasioita, perheoikeutta ja perintöoikeutta, välimiesmenettelyä jne.

Täytäntöönpanomenettely

Uudelleenlaaditussa Bryssel I- asetuksessa on tehty merkittäviä muutoksia täytäntöönpanomenettelyyn. 10. tammikuuta 2015 jälkeen velkoja voi suoraan hakea täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan täytäntöönpanoa (tuomioistuimen päätöksen, asiakirjan tai sovintosopimuksen) velallisen asuinvaltion ulosottoviranomaisilta. Täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan sen valtion lakia, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Lisäksi täytäntöönpanohakemus ulosotolle ja asiakirjojen on oltava käännettynä kyseisen valtion viralliselle kielelle.

Peilisääntö toimii myös Suomea kohtaan. Ulkomaalailla annetun täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan (tuomioistuimen päätös, asiakirja tai sovintosopimus) täytäntöönpanoa voi hakea suoraan ulosottoviranomaisilta ohittaen täytäntöönpanomenettelyn käräjäoikeudessa.

Jokaisessa jäsenvaltiossa on omanlaisensa ulosottomenettelylainsäädäntö. Esimerkiksi Virossa valtio on luovuttanut ulosottotehtävänsä yksityisille ulosottomiehille (viroksi kohtutäitur), jotka toimivat itsenäisesti ja omalla vastuulla. Asian hoitamiseksi ulkomailla kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan, joka tuntee kohdevaltion lainsäädännön.