Suomessa astui voimaan ilmoittajansuojelulaki 1.1.2023. Lailla pantiin täytäntöön Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivi eli ns. whistleblower-direktiivi. Euroopan parlamentti antoi vuonna 2017 kehotuksen komissiolle esittää laaja-alaisen lainsäädäntöehdotuksen väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelusta, jonka johdosta komissio antoi 23.4.2018 ehdotuksen direktiiviksi, millä pyritään parantamaan unionin oikeuden täytäntöönpanon tehokkuutta luomalla unionitasoiset yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset väärinkäytösten ilmoittajien suojelulle.
Whistleblower direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja vakavia haittoja.
Lain soveltamisala
Ilmoittajansuojelulakia sovelletaan muun muassa seuraavilla aloilla:
1) julkiset hankinnat (lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja)
2) finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
3) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
4) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
5) liikenneturvallisuus
6) ympäristönsuojelu
7) säteily- ja ydinturvallisuus
8) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
9) kansanterveys
10) kuluttajansuoja
11) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus
Edellytyksenä on, että ilmoitettava teko tai laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi, siitä voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus, tai se voi vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoittajalla on ilmoitushetkellä perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon pitävän paikkansa. Ilmoittajan ei tarvitse esittää todisteita epäilemänsä väärinkäytöksen tueksi, mutta ilmoitukset pitää tehdä rehellisesti ja hyvässä uskossa. Tahallinen perusteettoman ilmoituksen tekeminen tai väärien tietojen julkistaminen on rangaistavaa ilmoittajansuojelulain 36 §:n nojalla. Lisäksi perättömän ilmoituksen tekijä saattaa syyllistyä rikoslain 15 luvun 6 §:n mukaiseen väärään ilmiantoon, 24 luvun 8 §:n mukaiseen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, tai 24 luvun 9 §:n mukaiseen kunnianloukkaukseen.
Yritysten koko ja erilaiset ilmoituskanavat
Laki edellyttää, että yritysten on perustettava ilmoituksia varten sisäinen ilmoituskanava, jos niissä on vähintään 50 työntekijää. Myös tätä pienemmissä yrityksissä on oltava ilmoituskanava, jos ne toimivat rahanpesulain soveltamisalalla. Alle 50 työntekijän yritykset voivat perustaa sisäisen ilmoituskanavan myös vapaaehtoisesti. Ensisijaisesti väärinkäytökset tulee ilmoittaa organisaation omaan, sisäiseen ilmoituskanavaan. Organisaatio voi myös antaa sisäisen ilmoituskanavan järjestämisen ulkopuolisen palveluntuottajan tehtäväksi.
Organisaation tulee nimetä ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on voitava hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi. Ilmoituskanavan perustaneen organisaation on toimitettava ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoittajalle on lisäksi annettava kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta tieto siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan. Organisaation tulee myös huolehtia siitä, että ilmoitus voidaan tehdä turvallisesti ja ilmoittajan henkilöllisyyttä suojaten.
Kun ilmoittajalla ei ole mahdollisuutta tehdä ilmoitusta sisäiseen ilmoituskanavaan tai hänellä on perusteltu syy uskoa, ettei sisäisen ilmoituksen perusteella väärinkäytökseen voida puuttua tehokkaasti, voidaan ilmoitus tehdä suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle tai oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, josta ilmoitus siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle.
Ilmoituksen tehneeseen ei voida kohdistaa ilmoituksesta johtuvia negatiivisia seuraamuksia kuten lykätä ylennystä, antaa varoitusta tai päättää työsuhdetta. Myös vastatoimen yritys, vastatoimella uhkailu, ilmoittamisen estäminen tai muu epäedullinen kohtelu tai kielteinen seuraus on kielletty. Jos tällaisia toimia tapahtuu, ilmoituksen tehnyt työntekijä voi tilanteesta riippuen olla oikeutettu vahingonkorvaukseen, korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja/tai hyvitykseen.
Sisäinen ilmoituskanava on tullut ottaa käyttöön vuoden 2023 huhtikuun alkuun mennessä pois lukien 50-249 henkilön organisaatiot, joissa sisäinen ilmoituskanava tulee ottaa käyttöön 17. joulukuuta 2023 mennessä.