Etusivu » Artikkelit » Liiketoimintakauppa ja virheellinen tieto

Liiketoimintakauppa ja virheellinen tieto

Liiketoimintakauppa on toimenpide, jolla yrityksen liikeomaisuus myydään. Liiketoimintakaupassa myydään yrityksen koko omaisuus, fyysisistä esineistä, kuten koneista, aineettomaan omaisuuteen, kuten yrityksen liikearvo ja tavaramerkit. Liiketoimintakaupassa myös työntekijät tavallisesti siirtyvät yrityksen omaisuuden ”mukana” eli yrityksen ostajan palvelukseen. Se, mikä yrityksen kauppahinnaksi muodostuu, riippuu pitkälti siitä, millaisen kuvan ostaja saa yrityksestä, sen taloudellisesta tilanteesta ja sen mahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Yrityskauppoja koskevat riitatilanteet liittyvät usein siihen, että yrityksen myyjä on antanut virheellisen tiedon yrityksen tilasta. Myyjä on saattanut, houkutellakseen ostajan ostamaan yrityksen tai suostumaan korkeampaan kauppahintaan, kuin mitä tämä on alun perin tarjonnut, antaa todellisuutta paremman kuvan yrityksen tilanteesta. Myyjän on aina pidättäydyttävä totuudessa, sillä jos ostajalle myöhemmin ilmenee, että myyjän kertomat asiat eivät pidä paikkaansa, voi ostaja yrityskaupan jälkeen vedota tietojen virheellisyyteen ja vaatia myyjältä jopa vahingonkorvausta.

Liiketoimintakauppaan sovelletaan kauppalakia. Vaikka ostajalla on velvollisuus ”tarkastaa kaupan kohde”, kuten kauppalaista ilmenee, joutuu myyjä yrityskaupassa helposti vastuuseen siitä, että yritys ei vastaa sitä kuvaa, jonka ostaja on yrityksestä saanut, mikäli myyjä on antanut ostajalle harhaanjohtavia tietoja yrityksen tilasta.

Tavarassa, jollaiseksi yrityskin tässä yhteydessä lukeutuu, on kauppalain mukaan virhe, jos se ”ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.” Tavara, tässä tapauksessa yritys, on virheellinen, vaikka myyjä ei olisi tiennyt, että hänen antamansa tiedot eivät vastaa todellisuutta.

Silloin, kun kaupan kohde ei ole sellainen, kun ostaja on myyjän antamien tietojen perusteella kuvitellut, on ostajalla kauppalain nojalla erilaisia vaihtoehtoja reagoida. Ostaja voi vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta tai purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Yrityskaupan osalta näistä tulevat kyseeseen lähinnä hinnanalennus tai kaupan purku sekä lisäksi vahingonkorvaus. Vahingonkorvausta voidaan tavallisesti vaatia vain niin kutsutusta välittömästä vahingosta.

Jos myyjä ja ostaja eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten myyjän tulisi hyvittää ostajalle se, että hän on antanut yrityksestä virheellistä tietoa tai he ovat eri mieltä siitä, onko myyjä ylipäätään antanut virheellistä tietoa, on heidän ratkaistava erimielisyytensä tuomioistuimessa tai mikäli he näin sopivat, välimiesmenettelyssä.

Yhteydenottolomake