Etusivu » sopimus

Avainsana: sopimus

Sopimus on eräänlainen sääntökirja, jossa sovitaan kuinka sopimusosapuolten kesken toimitaan. Hyvän sopimuksen tarkoitus on olla sekä selkeä että ehkäistä mahdollisia erimielisyyksiä

Koronavirus (COVID-19) sopimussuhteissa

Kansallisella tasolla sopimussuhteiden muodostamista ohjaava periaate on lähtökohtainen sopimusvapaus.

Lähtökohtaista sopimusvapautta rajoittavat esimerkiksi sopimussuhteisiin mahdollisesti sovellettava laki ja yleisten sopimusehdot. Näiden soveltamisala riippuu olennaisesti kyseessä olevan sopimuksen osapuolista ja sopimuksen tyypistä. Siinä missä työsuhteen osapuolia velvoittavat alan työehtosopimukset ja pakottava lainsäädäntö, myönnetään kuluttajaosapuolelle suojaa kuluttajansuojalain nojalla. Vastaavasti myyjäosapuolena toimiva yritys pyrkii usein esittämään omat ehtonsa toimitussopimuksella ja niihin mahdollisesti liitetyillä yleisillä sopimusehdoilla.

Tällä hetkellä leviävä koronavirus on saattanut sopimussuhteissa olevat sopimusosapuolet tarkastelemaan eri sopimussuhteita koskevia oikeuksia ja velvollisuuksiaan. Täyttyväthän päivämme käytännössä pitkälti juuri sopimussuhteista toiseen siirtymisestä esimerkiksi harrastuksissa ja toimipaikoissa liikkuessamme. Käytännössä jo bussilipun ostaminen saattaa sopimussuhteeseen.

Koska oikeustoimikelpoisella henkilöllä on lähtökohtainen oikeus sopia sopimusvapautensa nojalla erilaisia sopimussuhteita, on tälle sopimiselle lainsäädännön ja yleissitovien sopimusehtojen lisäksi muodostettu pysyvyyttä myös periaatetasolla: sopimusten sitovuudella. Lähtökohtaisesti sopimussuhteissa lähdetäänkin ajatuksesta, jonka mukaan pätevästi solmittu sopimus sitoo ilman, että sopimussuhteen osapuolen olosuhteessa tapahtunut muutos vaikuttaa sellaisenaan sopimussuhteen pysyvyyteen.  Muuttunut olosuhde huomioidaan vasta kun sen kohdannut siihen vetoaa.  Sopimuksen sitovuuden nojalla osapuoli voi vaatia suorituksen täytäntöönpanoa halutessaan myös tuomioistuimessa.

Ylivoimainen este eli force majeure

Tähän mennessä COVID-19 on ulottanut tuntuvan vaikutuksensa jokapäiväiseen elämään ja siten myös niihin arkisiinkin sopimussuhteisiin, joilla näitä päivittäisiä ratkaisuja hallinnoidaan. Käytännössähän sopimus on oikeudellinen tae sille, että sopimuksella solmittu  asia toteutuu osapuolten sopimien ehtojen nojalla. COVID-19 vaikuttaa tällä hetkellä myös sopimussuhteisiin siten, ettei sopimusten noudattaminen ole ollut kaikissa tilanteissa mahdollista odottamattomista ja osapuolista riippumattomista, ulkopuolisista syistä. Juridisesti tällaista estymistä on mahdollista kutsua tilannekohtaisten edellytysten täyttyessä force majeureksi eli ylivoimaiseksi esteeksi.

Tällä hetkellä olemme niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti tilanteessa, jossa COVID-19 on saattanut myös viranomaistahot asettamaan tiettyjä kieltoja ja rajoitteita, jotka vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan myös sopimussuhteisiin. Tällöin myös sopimuksen osapuoli voi kohdata tilanteen, jossa hän ei kykene toteuttamaan sopimuksella sovittua suoritusta tai vastaavasti hänelle ei tällaista suoriteta. Tällöin sopimuksesta poikkeavan osapuolen tulee ensinnäkin osoittaa, mistä sopimuksesta poikkeaminen on johtunut. Mikäli osapuoli katsoo, että kyseessä on ylivoimainen este, tulee ylivoimaiseen esteeseen vetoavan ilmoittaa sopimuskumppanilleen esteestä mahdollisimman nopeasti. Vasta tämän jälkeen voidaan tulkita

  • onko COVID-19 aiheuttanut juuri kyseessä olevassa sopimussuhteessa ylivoimaisen esteen ja
  • onko ylivoimaisesta esteestä (force majeure) jo kyseessä olevassa sopimuksessa sovittu.

Mikäli sopimukseen on kirjattuna ehto ylivoimaisen esteen (force majeure) varalta, tulee sopimusosapuolten lähtökohtaisesti noudattaa tätä.

On selvää, että vallitseva tilanne aiheuttaa tulkinnanvaraa eri sopimussuhteissa. Myös ylivoimaisen esteen käsite arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ylivoimaisen esteen mahdollisuuskaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jo sovituista oikeuksista tulisi luopua. Muuttuvissa olosuhteissa tarkoituksellista on sen sijaan löytää ne ratkaisut, joilla sopimuksen velvoitteet voidaan toteuttaa soveltuvimmilla keinoilla.

Tiia Tuovinen, lakimies

Yritysjuristi

yrityskauppa

Yritysjuristi on lakimies, joka hoitaa lakiasioita liike-elämän tarpeisiin. Yritysjuristin osaamisessa olennaista on liikejuridiikan ymmärtämisen lisäksi liiketaloudellinen osaaminen. Tämän lisäksi, yritysjuristin on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää liike-elämän kirjoittamattomat säännöt eli liike-elämän etiketti, sillä sekä sopimusoikeuden ylikorostuminen että sopimuksien laiminlyönti voivat olla liiketoiminnalle yhtälailla haitallisia. Eri toimialoilla nämä kirjoittamattomat säännöt voivat olla hyvinkin erilaisia. Lisäksi, kansainvälisissä toimeksiannoissa liike-elämän etiketit poikkeavat toisistaan, sillä eri maissa on eri käytännöt.

Hyvä yritysjuristi on erinomainen apulainen

Hyvä yritysjuristi on johtajan erinomainen apulainen. Pelkkiä riskejä välttämällä yritys ei pärjää kilpailussa eikä uutta liiketoimintaa synny itsestään. Mahdollisuuksien ja riskien punnitseminen ovat siis avainasemassa. Hyvä yritysjuristi ja liikkeenjohtaja ymmärtävät, että jokainen neuvoteltava asia ei ole riita, mutta jokaisessa asiassa on hyvä varautua riitaan. On siis syytä ajatella positiivisesti, mutta samalla varautua pahimpaan. Hyvä yritysjuristi näkee metsän puilta eikä hän takerru epäoleellisiin seikkoihin. Tärkeää yritysjuristille on pystyä näkemään ja arvioimaan yhdessä johdon kanssa, missä asioissa kannattaa olla ehdoton ja missä ei. On myös hyvä muistaa, että kaikkiin asioihin ei kannata takertua asioinnin sujuvuuden kannalta tai taktisista syistä, vaikka ne onkin hyvä tiedostaa.

On myös muistettava, että mikäli jo sopimusvaiheessa asioista tehdään liian hankalia, jää hyväkin projekti tai idea helposti kesken tai se etenee liian hitaasti kaupalliseksi toiminnaksi. Pahimmassa tapauksessa voi myös käydä niin, että kilpailijat ehtivät edelle liiallisen tai liian hitaan sopimusprosessin vuoksi. Liiallinen tai osaamaton sopimusjuridiikka voi antaa yrityksestä jopa huonon kuvan yhteistyökumppaneiden silmissä.

Sujuvalla sopimusoikeudellisella lähestymistavalla on merkitystä

Liike-elämässä tehdään kauppaa, jonka seurauksena syntyy uutta vaurautta. Kaupanteko on vapaaehtoista toimintaa jossa molempien osapuolten on hyväksyttävä kauppa, muuten kauppaa ei synny. Tästä syystä luottamus liike-elämässä toiseen osapuoleen alkuvaiheesta lähtien on erityisen korostuneessa roolissa, jolloin sujuvalla sopimusoikeudellisella lähestymistavalla on merkitystä. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on lähtökohtaisesti opportunistista ja se vaatii kovaa työtä, jonka epäonnistumisprosentti on usein korkea. Uusien liiketoimintamallien luominen, hallittu riskien ottaminen ja toimien seurausten ymmärtäminen ovatkin avainasemassa uuden liiketoiminnan luomisessa. Tämän tasapainon löytämisessä hyvän yritysjuristin apu on ensiarvoisen tärkeää. Yritys, joka ei pysty luomaan uutta liiketoimintaa ja hankkimaan uusia asiakkuuksia, poistuu markkinoilta yrityksille luonnollisen poistuman kautta.

Janne Mettovaara

Sopimuksen laatiminen

yrityskauppa

Sopimus on oikeustoimi

Sopimus on määrävaltainen oikeustoimi. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksin voidaan sopia periaatteessa mitä tahansa. Pakottava lainsäädäntö asettaa kuitenkin rajat sille, mitä sopimuksin kannattaa sopia. Tästä syystä jotkut sopimukset ovat jo syntyessään pätemättömiä, joten sopimuksen lainvoimaisuus tulisi aina tarkistaa. Sopimuksen laatiminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja siinä tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä, esimerkiksi allekirjoitus voi toimia sopimisen hyväksynnän merkkinä.

Sopimuksen osapuolet

Osapuolten määrittäminen on luonnollisesti välttämätöntä. Tämä voi tuntua itsestään selvältä, mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi yritykset ovat monesti juridisesti monimutkaisia rakennelmia. Hyvässä uskossa ja yhteisymmärryksessä laadittu sopimus ei välttämättä koskekaan kaikkia, joita sen on kuviteltu koskevan. Joskus esimerkiksi tytäryhtiö ei olekaan sopimuksen osapuoli ja riitatilanteessa kyseiseen sopimukseen vetoaminen ei onnistu.

Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuksella tulisi aina olla jokin aika, jolla sovitaan sopimuksen kesto. Lisäksi tulisi myös sopia miten sopimuksesta pääsee eroon. Jos aikaa ei ole määritelty, voi syntyä hankalia tilanteita esimerkiksi sopimusosapuolten tilanteen muuttuessa. Sopimuksen voimassaoloajan suhteen kannattaa miettiä, onko tarpeellista sisällyttää sopimuksen purkuun jokin erityinen syy vai voiko sopimuksen purkaa ilman perustetta.

Erimielisyydet

Kaikkia mahdollisia tilanteita ei hyväkään sopimus voi ennakoida. Tästä syystä sopimuksessa on tarpeellista selvittää, mitä mahdollisia toimialan yleissopimuksia käytetään ja missä mahdolliset riidat ratkaistaan. Kansainvälisissä sopimuksissa myös määritellään, minkä maan lakia noudatetaan ja missä paikassa erimielisyydet ratkaistaan. Myös mahdolliset sanktiot sopimuksen rikkomisesta on syytä kirjoittaa sopimukseen.

Hyvän sopimuksen laatiminen

Sopimus on eräänlainen sääntökirja, jossa sovitaan kuinka sopimusosapuolten kesken toimitaan. Hyvän sopimuksen tarkoitus on olla sekä selkeä että ehkäistä mahdollisia erimielisyyksiä. Asianajotoimisto Legistum on sopimuksen laatimisen ammattilainen. Sopimusoikeus on työmme ja meiltä löytyy todennäköisesti jo valmiita sopimusvaihtoehtoja tilanteeseesi. Sopimuksien laatimisen lisäksi käännämme sopimuksia muille kielille, kommentoimme sopimusluonnoksia ja tulkitsemme jo tehtyjä sopimuksia. Ota yhteyttä meihin näiden sivujen kautta tai lähetä sopimuksesi meille arvioitavaksi, saat meiltä tarjouksen muutaman päivän sisällä. Ota yhteyttä meihin, tilanteen alkukartoitus on maksutonta.

Janne Mettovaara

Asianajotoimisto Legistum Oy

toimitusjohtaja

Tutustu myös: www.osakassopimus.fi

Koiran kauppa

Koira määritellään oikeudellisesti irtaimeksi esineeksi. Koiraa koskee koiran kaupassa usea eri laki kuten tapauskohtaisesti kauppalaki tai kuluttajansuojalaki, osamaksulaki ja vahingonkorvauslaki. Koiran kauppaan voi liittyä myös esisopimus. Pääsääntöisesti esisopimus sitoo sekä myyjää että ostajaa. Esisopimus voidaan tehdä myös vain toista osapuolta sitovana. Esisopimus on muotovapaa sopimus, mutta on molempien osapuolten kannalta suositeltavaa tehdä esisopimus kirjallisena dokumentoinnin vuoksi.

Koiran kaupassa ostajan ollessa alaikäinen, myyjä kantaa riskin siitä, että kauppa voidaan purkaa. Ostajalle voi olla määrätty edunvalvoja, jolloin hänen hyväksyntä tulee olla koiran kauppaan, riippuen edunvalvonnan laadusta.

Koiraa hankkiessa on merkitystä sillä, onko myyjä elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö. Jos myyjä on yksityishenkilö, sovelletaan koiran kauppaan tällöin kauppalakia. Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja, sovelletaan koiran kauppaan kuluttajansuojalakia tai kauppalakia. Verottajan mukaan elinkeinonharjoittajaksi katsotaan kasvattaja, jolla on ollut yksi rekisteröity pentue per vuosi viimeisen kolmen vuoden aikana tai viimeisen kahden vuoden aikana vähintään kaksi rekisteröityä pentuetta samana vuonna.

Kauppalain (KL) 4 luvun 17 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä (KL 4:20). Tavaran virheellisyyttä arvioidaan sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin (KL 4:21).

Ostaja voi KL 6 luvun perusteella vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta, jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajan puolella olevasta seikasta. Ostaja voi myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta. Virheen havaittua on suositeltavaa ostajan reklamoida asiasta kirjallisesti.

Ostajan velvollisuutena on suorittaa kauppahinta. Kauppahinta on maksettava myyjän luona. Jos maksun tulee tapahtua tavaran tai sitä koskevan asiakirjan hallinnan luovuttamista vastaan, maksu on kuitenkin suoritettava siellä, missä luovuttaminen tapahtuu. Ellei eräpäivästä ole sovittu, on kauppahinta maksettava vaadittaessa.

Tyypillisiä ongelmia koiran kaupassa ovat suulliset sopimukset ja sen näyttäminen toteen, mistä on sovittu ja mitä on sovittu. Lisäksi sijoitussopimusten osalta ongelmia voi esiintyä kasvattajan eli luovuttajan ja hallintaoikeuden haltijan eli luovutuksensaajan välillä. Myös osamaksukauppaan liittyvät kauppahinnan maksamatta jättämiset ovat ongelmana. Lisäksi ongelmana voi olla useamman henkilön ostaessa koiran mahdolliset erimielisyydet koiran omistus- ja hallintaoikeudesta sekä näiden oikeuksien käytöstä.

Venäjän kaupan sopimukset

Yrityksen perustaminen Viroon

Venäjän markkinat ovat olleet suomalaisille yrittäjille aina magneettina ja suurten mahdollisuuksien kohteena. Suomalaisia yrittäjiä on aina pidetty luotettavina kumppaneina Venäjällä ja suomalaiset ovat tervetulleita näille markkinoille.

Kaupan syntymisen ehtona on ostajan ja myyjän yksimielisyys kaupasta, sen kohteesta ja ehdoista. Kotimaankauppoihin verrattuna kansanvälisissä kaupoissa on olemassa huomattavia poikkeuksia. Koska kansainvälisiä kauppasopimuksia koskevat kahden tai useamman valtion lainsäädännöt, on syytä ottaa huomioon kunkin maan sopimusoikeuden erityispiirteet. Lisäksi kansainvälistä kauppaa säätelevät erilaiset kansanväliset sopimukset (muun muassa tulli- ja vapaakauppa-, vero-, liikenne-, kuljetus- ja teollisoikeudelliset sopimukset sekä riitojen ratkaisua ja tunnustamista koskevat sopimukset). Kansanvälisistä kauppaa säätelevistä kansanvälisistä yleissopimuksista tärkein on Contracts for International Sales of Goods (CISG).

Kansainvälisten sopimuksien monilukuisuus, epäyhtenäisyys ja niiden pääasiallinen tahdonvaltaisuus on usein tuonut oikeudellisia ongelmia kansanvälisten kauppasopimuksien laadinnassa. Lisäksi vaikeudet sovellettavan lainsäädännön valinnan osalta riitatilanteissa sekä tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus toisissa valtioissa aiheuttavat ongelmatilanteita. Riitojen ratkaisuun vaikuttavat myös oikeuskulttuuri- ja kielierot.

Venäjän sopimusoikeuden pääperiaatteena on sopimusvapaus, jonka mukaan osapuolet voivat vapaasti määritellä sopimuksen sisällön. Venäjä on liittynyt moniin kansanvälisiin konventioihin kuten Suomi (esimerkiksi United Nations Convention on Contracts for International Sales of Goods).

Venäjän lainsäädäntö on tiukempi monien sopimusmuotojen osalta. Lain mukaan monet sopimustyypit tulee tehdä kirjallisesti (esimerkiksi yritysten väliset sopimukset, kansanväliset sopimukset, luottosopimukset, vuokrasopimukset ja niin edelleen). Lisäksi monet sopimukset pitää vahvistuttaa julkisella notaarilla tai ne vaativat valtion rekisteröintiä (esimerkiksi kiinteistökaupat). Venäjän lainsäädännön mukaan kansainvälisiin kauppasopimuksiin sovelletaan ensisijaisesti Venäjällä sovellettavia kansainvälisiä sopimuksia ja toissijaisesti Venäjän lainsäädäntöä.

Jokainen kauppa on yksilöllinen. Ei ole olemassa standardisopimusta, joka sopisi jokaiseen kauppaan. Sopimuksen laadinnassa kannattaa huomioida kaupan ominaisuudet ja osapuolten kesken sovitut yksityiskohdat. Sopimus kannattaa laatia mahdollisimman yksiselitteiseksi epäselvyyksien ja riitatilanteiden välttämiseksi.

Kauppasopimuksissa huomioitavia kohtia

Sopimuksen muoto: Kansainvälisessä kaupassa on syytä laatia kirjallinen kauppasopimus. Suullisten sopimusten heikkona puolena on se, että riitatilanteissa suullisten sopimusten sisältöä on vaikea todistaa. Lisäksi Venäjän Federaation lainsäädännön mukaisesti suullinen kansanvälinen sopimus on mitätön.

Sopimuksen osapuolet: Kauppasopimuksen osapuolena on yleensä yritys. Aina kannattaa tarkistaa osapuolen tausta, yrityksen rekisteritiedot, taloustiedot, edustajan nimenkirjoitusoikeus ja valtuutus. Venäjällä nimenkirjoitusoikeus on lain mukaan vain yhtiön pääjohtajalla. Valtuutetulla edustajalla on oltava julkisen notaarin antama ja vahvistama valtakirja.

Kauppasopimuksen kohde: Kauppasopimuksella on tietty kohde. Sopimuksissa kannattaa yksiselitteisesti kuvata ja määrittää kohde sekä sen laatu, arvo ja määrä. Sopimuksessa kannattaa myös sopia tuotteen laadun tarkastusmenettelystä ja virheen toteamismenettelystä. Suuri osa sopimusriidoista johtuu siitä, että sopimuksen kohdetta ei ole määritetty riittävän kattavasti.

Tavaran hinta ja maksuehdot: Pitkäkestoisissa kauppasopimuksissa kaupan hinnasta on syytä sopia erikseen kunkin tilauksen osalta. Lisäksi kannattaa sopia valuutasta ja myös siitä, mitä kuuluu tavaran hintaan. Lisäksi on tärkeää sopia maksuehdoista sekä muun muassa omitusoikeuden siirtymisestä, toimitusajasta, sopimusrikkomuksista ja niiden seuraamuksista.

Kaupan toimitusehdot: Toimitusehtoina kannattaa käyttää INCOTERMS 2010 -ehtoja sekä sopia toimittamisen yksityiskohdista. INCOTERMS 2010 -ehdot yksinkertaistavat huomattavasti kauppasopimuksia ja kohteen toimittamisprosessia. Toimituslausekkeet määrittelevät muun muassa kuka on vastuussa tavaran lastauksesta, kuljetuksesta sekä tarvittavien asiakirjojen, vakuutusten ja lupien hankkimisesta. Koska tavara toimitetaan rajan yli, on tärkeä määritellä etukäteen kenen vastuulla on tullaus ja tullaukseen liittyvät toimenpiteet.

Sopimuksen kohteen laatu: Myytävän tavaran laatua koskevat ehdot on syytä määrittää sopimuksessa. Lisäksi Venäjällä on omat kaupan laatusäännöt ja -standardit. Ennen kaupan tekemistä ja kaupan kohteen toimittamista kannattaa tarkistaa, minkälaiset laatuvaatimukset kaupan kohteella on asetettu (muun muassa standardit, hygieniaturvallisuutta ja ravitsemuksellisia arvoja koskevat vaatimukset, terveystodistukset ja muut vastaavat luvat). On myös syytä tarkistaa olemassa olevat kauppaa koskevat tullimaksut, valmisteverot, arvonlisävero, sertifioinnit ja niin edelleen. Yleensä näistä aiheutuneista kustannuksista huolehtii ja vastaa ostaja, mutta niistä kannattaa sopia etukäteen riskien ja väärinkäsitysten välttämiseksi.

Soveltuva laki ja riitojen ratkaisu: Sopimusta laadittaessa on tiedettävä, minkä maan lainsäädäntöä sopimukseen sovelletaan. Vaihtoehtoja ovat osapuolten sopiman valtion lainsäädäntö, kansanvälinen konventio tai lainvalintasääntöjen mukaan määräytyvä lainsäädäntö. Sopimuksessa täytyy ehdottomasti sopia siitä, missä maassa ja minkä maan lainsäädännön mukaisesti kauppasopimuksesta syntyviä riitoja ratkaistaan. Tietyissä tilanteissa on suositeltavaa lisätä sopimukseen välimieslauseke. Välimiesmenettelyn hyötyinä ovat nopeus, valituskelvoton ratkaisu sekä ratkaisun tunnustettavuus ja täytäntöönpanokelpoisuus myös toisissa valtioissa. Lisäksi välimiesmenettely ei ole julkinen kuten oikeudenkäynnit pääsääntöisesti.

Immateriaalioikeudet: Mikäli kauppasopimuksen kohde sisältää tai vaatii tekijänoikeuksia, patentteja, lisenssejä, tavaramerkkejä tai verkko-osoitteita, täytyy etukäteen huolehtia niiden rekisteröinnistä Venäjällä tai harkita kansainvälistä rekisteröintiä sekä sopia kauppasopimuksessa niiden käyttöehdoista.

Venäjän kaupan kauppasopimusten laadinnassa on syytä käyttää asiantuntija-apua.

Nikolai Juferev

lakimies

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:ssä Venäjän kauppa- ja sopimusoikeuden asiantuntijana.

Legistum mukana työssä elävän Itämeren puolesta

Asianajotoimisto Legistum Oy ja Elävä Itämeri säätiö ovat yhdessä valinneet PiggyBaggy-tavarakimppakyydin ohjelmaan, jossa edesautetaan Itämeren hyvinvointia. Ohjelman puitteissa Asianajotoimisto Legistum ja PiggyBaggy ovat aloittaneet yhteistyön, jossa Legistum luovuttaa kahdeksan tuntia maksutonta juridista konsultointia PiggyBaggylle edistäen omalta osaltaan Itämeren suojelua. Konsultointi sisältää yleistä sopimusoikeutta, kuten yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa, loppukäyttäjäsopimukset sekä osakassopimus.

PiggyBaggy on tavarakimppakyytipalvelu, jonka kautta voit lähettää ja vastaanottaa paketteja, tai toimia kuljettajana. www.piggybaggy.com

Elävä Itämeri säätiö on 2008 perustettu puolueeton säätiö, joka tuo yhteen kaikki Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimijat, myös korkeimmalla poliittisella tasolla. BSAG tekee rakentavaa, ratkaisukeskeistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. www.bsag.fi

Asianajotoimisto Legistum Oy on vuonna 2000 perustettu liikejuridiikkaan painottunut asianajotoimisto, jolla on toimistot Helsingissä, Jyväskylässä, Seinäjoella, Saarijärvellä ja Tallinnassa. Legistum palvelee yrityksiä ja yksityishenkilöitä ympäri Suomea. www.legistum.fi

Sopimus se on joka kannattaa

Huomattava osa jokapäiväisistä liike-elämään liittyvistä kaupallisista sopimuksista tehdään suullisesti. Pääsääntöisesti suulliset sopimukset toimivat hyvin, kun osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Sopimusasiakirjan laatiminen nähdään helposti vähämerkityksisenä osana laajempaa liiketoimintajärjestelyä, jolloin oikeudet ja velvollisuudet tulevat puutteellisesti kirjatuiksi. Mikäli sopimuksen kohteena oleva oikeussuhde muodostuu sisällöltään osapuolen kannalta epätyydyttäväksi, tyytymätön osapuoli näkee varsin usein ratkaisukeinokseen suullisen sopimuksen sisällön riitauttamisen. Tällöin riitatilanteissa kirjalliset sopimukset toimivat tärkeinä todisteluasiakirjoina.

Kirjallisilla sopimuksilla on kuitenkin myös useita muita taloudellisia ja riskienhallintaan liittyviä ulottuvuuksia. Kirjalliset sopimukset lisäävät liiketoiminnan uskottavuutta, koska ne osoittavat sovitut oikeudet ja velvoitteet sekä asianosaisille että sivullisille. Liiketoiminnan kansainvälistyminen asettaa omalta osaltaan uusia vaatimuksia sopimusten suunnitteluun ja laadintaan.

Kirjalliset sopimukset ovat yrityksille keskeinen osa liiketoiminnan dokumentaatiota. Dokumentaation merkitys korostuu riitatilanteiden lisäksi muun muassa vastuuhenkilöiden ja organisaatioiden vaihtuessa tai muuttuessa. Yritysten on syytä varmistaa informaation säilymisen lisäksi informaation välittyminen vaihdoksista ja muutoksista huolimatta. Kirjallisella dokumentaatiolla on erityinen merkitys sukupolvenvaihdosten, yritysjärjestelyiden ja yrityskauppojen yhteydessä. Dokumentaation puuttuminen saattaa olla jopa kaupan este. Sopimukset tulisi nähdä yritysten välisinä tuottavaa toimintaa luovina apuvälineinä, jotka mahdollistavat kasvun ja kansainvälistymisen.

Yritykset eivät aina huomio sitä, että kirjallisilla sopimuksilla on huomattava vaikutus yrityksen arvoon, jonka määritys tulee ajankohtaiseksi viimeistään yrityskauppojen yhteydessä. Sopimuksien näkökulmasta yrityskauppojen kohteina ovat lähtökohtaisesti vain oikeudet, joita rasittavat tietyt velvoitteet. Mikäli ostettavia oikeuksia ja niitä rasittavia velvoitteita ei ole kattavasti dokumentoitu, dokumentoinnin puute johtaa lukuisiin ongelmiin, joista esimerkkeinä voidaan mainita vaikeus määrittää kaupan kohdetta. Tämä taas aiheuttaa kaupan kohteen arvon laskun ja myynnin vaikeuden, sillä mahdolliset ostajat eivät yleensä halua ostaa dokumentoimattomia oikeuksia eivätkä vastata dokumentoimattomista vastuista.

Täydellistä sopimusta ei kuitenkaan ole eikä sellaista ole mahdollista edes laatia. On kuitenkin mahdollista laatia hyviä sopimuksia, jotka vähentävät riskejä, edistävät kaupankäyntiä ja helpottavat asiointia verottajan ja muiden viranomaisten kanssa. Yrityksen sopimusosaaminen voi siis olla merkittäväkin kilpailuetu.