Siitä, mitä omalle omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen, voidaan määrätä testamentilla. Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, joka tarkoittaa sitä, että testamentti on pätevä vain silloin, kun se on tehty oikeassa muodossa ja asianmukaisesti todistettu. Testamentin sisältöä koskevat kuitenkin rajoitukset, eikä omaisuudestaan kuolemansa jälkeen voi määrätä täysin vapaasti. Etenkin testamenttausvapautta rajoittaa rintaperillisten oikeus lakiosaan. Lakiosalla tarkoitetaan rintaperillisten, eli käytännössä vainajan lasten oikeutta saada laissa määrätty osuus vainajan omaisuudesta.
Lakiosan määrä on puolet siitä vainajan omaisuuden määrästä, jonka rintaperilliset saisivat, mikäli vainaja ei olisi tehnyt testamenttia. Jos vainaja ei tee testamenttia, noudatetaan laissa asetettua perimysjärjestystä. Sen mukaan rintaperilliset saavat vainajan koko omaisuuden ja omaisuus jaetaan rintaperillisten kesken tasan. Jos siis vainajalla on esimerkiksi kolme lasta, saa kukin lapsi yhden kolmasosan vainajan omaisuudesta. Lakiosa on kunkin rintaperillisen osalta puolet kyseisestä osuudesta. Näin ollen, jos lapsia on kolme, kunkin heistä lakiosa on yksi kuudesosa vainajalta jääneestä omaisuudesta. Tämä osa on siis se, josta ei voi testamentilla määrätä vaan se menee joka tapauksessa rintaperilliselle.
Muut toiveet testamentissa
Sen lisäksi, että testamentintekijä voi määrätä, mitä hänen omaisuudelleen hänen kuolemansa jälkeen tapahtuu, voi tämä myös määrätä eräistä sellaisista asioista, mitä hän ei toivo omaisuudelleen tapahtuvan. Tavallinen määräys testamentissa on, että rintaperillisten testamentintekijältä perimä omaisuus ei siirry rintaperillisten puolisoille. Tällainen määräys onkin täysin pätevä. Toisaalta testamentintekijä voi esittää testamentissaan myös toiveita. Tällainen toive voi olla esimerkiksi, että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa heti testamentintekijän kuoltua vaan vasta testamentintekijän puolisonkin kuoltua. Tällainen testamentintekijän tahto voidaan kuitenkin esittää vain toiveen muodossa, eikä se sido rintaperillisiä. Näin ollen rintaperilliset voivat toiveesta huolimatta halutessaan vaatia lakiosansa heti testamentintekijän kuoltua.
Tieto testamentin olemassaolosta
Jotta testamenttia voitaisiin noudattaa testamentintekijän kuoltua, on syytä huolehtia, että testamentin olemassaolo tulee perillisten tietoon. Usein käy niin, että testamentintekijän tahto ei toteudu, koska kukaan ei vetoa testamenttiin esimerkiksi siksi, että sen olemassaolosta ei tiedetä. Testamentin voi tallettaa esimerkiksi pankin tallelokeroon, josta perilliset saavat testamentista tiedon testamentintekijän kuoltua.
Piia Jeremejeff, asianajaja
Lisää testamentista www.testamentti.fi
Katso myös www.perunkirjoitus.fi