Tekoäly eli AI on noussut liike-elämässä yhdeksi suosituimmista puheenaiheiksi. Tekoälyn avulla voi tehostaa toimintaa, parantaa palveluja ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla sen käyttö asettaa johdon haasteen eteen: kuinka varmistaa, ettei tekoäly muodostu riskiksi tai tai aiheuta ongelmia?
Tässä artikkelissa tarkastellaan muutamia keskeisiä riskejä ja pohditaan, missä asioissa tekoälyä voi olla turvallisinta hyödyntää.
Millä tavalla tekoälyn käyttö voi mennä pieleen
Tekoälylle on tyypillistä, että se voi toisinaan “hallusinoida” eli luoda uskottavan kuuloisia, mutta todellisuudessa virheellisiä tai kokonaan keksittyjä asioita. Esimerkiksi eräässä Yhdysvalloissa julkaistussa tapauksessa asianajaja käytti tekoälyä ennakkotapausten selvittämiseksi. Tuloksena oli asiakirja, jossa esiintyi oikeustapauksia, joita ei oikeasti ollut olemassa, mutta jotka sitaatteineen vaikuttivat varsin aidon oloisilta. Tekoäly oli siis itse keksinyt kyseiset ennakkotapaukset. Asianajaja luuli tekoälyn olevan tehokas hakukone, joka etsii oikeustapauksia netistä. Todellisuudessa tekoäly kuitenkin yhdisteli löytämiään eri tapauksia käyttäjälle edullisella tavalla.
Tekoäly siis etsii netistä tietoja ja yhdistelee niitä, eikä sen väittämille välttämättä löydy mitään faktapohjaa.
Suomessa puolestaan, eräässä toisessa tapauksessa, yrityksen alihankkijan tekoälyapuri lupasi yritykselle ratkaisun, jonka yritys oli halukas toteuttamaan ja yritys teki asiaan valmisteluita. Lisäksi tekoäly kertoi, kyseinen palvelu sisältyy jo olemassa olevaan sopimukseen. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että kyseinen alihankkija ei voinutkaan toteuttaa tekoälyapurinsa lupaamaa ratkaisua, eikä se todellakaan kuulunut sopimuksen piiriin. Selvisi, että alihankkijan tekoäly oli etsinyt netistä tietoja ja tehnyt niistä omin päin yleistäen johtopäätöksen, että varmaankin myös kyseinen alihankkija voi tätä palvelua tarjota, vaikka näin ei siis ollut. Tästähän muodostui ongelma. Alihankkija oli jo kirjallisesti luvannut yritykselle ratkaisun ja vieläpä niin, että se sisältyy nykyiseen sopimukseen.
Vaikka tekoäly nopeuttaa työtä, se ei voi korvata asiantuntijan asiantuntemusta. Johdon on siis ymmärrettävä, että tekoäly ei aina erottele “mielikuvitusta” ja tosiasiaa – sen tulokset tulee tarkistaa huolellisesti ennen julkaisua tai käyttöä.
Tekoäly tekee siis virheen – kuka kantaa seuraukset?
Tekoäly ei ole oikeushenkilö, eli seuraukset jäävät ihmisille ja organisaatioille. Yritysjohto ja hallitus eivät voi siirtää vastuuta tekoälyn virheistä, vastuu jää päätöksentekijöille. Tämän vuoksi yrityksen päättäjän on hyvä varmistua, että päätöksen takana olevat faktat on tarkistettu, erityisesti jos taustatietojen laatimisen apuna on käytetty tekoälyä. Tekoälyn käyttäjät puolestaan ovat vastuussa siitä, miten tekoälyä hyödynnetään ja mitkä tuotokset päätyvät käyttöön tai julkaisuun. Myös henkilötietojen käsittely ja liikesalaisuuksien paljastaminen on otettava huomioon tekoälyn käytössä. Tästäkin vastaa luonnollisesti viimekädessä yhtiön johto. Teknologiatoimittajat tai järjestelmäkehittäjät voivat puolestaan kantaa vastuun järjestelmän rakenteellisista virheistä, ohjelmointivirheistä tai siitä, ettei järjestelmää ole riittävästi testattu.
Jos tekoälyä käytetään liiketoiminnassa, vastuujako on hyvä kuvata yhteistyösopimuksissa teknologiapartnerien kanssa:
- kuka vastaa datasta
- kuka vastaa tulosten tarkistamisesta
- miten virhetilanteita käsitellään
- miten vahingonkorvausvastuut ja vastuunrajoitukset on määritelty
Missä tekoälyä sitten on turvallista käyttää?
Suomessa tekoälyä käytetään tutkimusten mukaan kohtalaisen vähän verrattuna muihin maihin ja tämän on väitetty olevan jopa kasvun este. Luonnollisesti ei ole tarkoituksenmukaista estää tekoälyn käyttöä kokonaan, mutta pikemminkin hyvä valita sen sovelluskohteet viisaasti. Matalariskisiä käyttökohteita tekoälyn hyödyntämiseen ovat esimerkiksi markkinointimateriaalien luominen, sisällöntuotanto ja ideointi.
Muita liiketoiminta-alueita, jotka ovat suhteellisen riskittömiä käyttökohteita tekoälylle:
- Sisäiset prosessit ja tukitoiminnot
Esimerkiksi tiedonhaku, asiakirjaluonnokset tai kokousmuistiot. Nämä toiminnot eivät tyypillisesti vaikuta suoraan ulkoisiin velvoitteisiin tai sopimuksiin, mutta vapauttavat aikaa tuottavampaan työhön. - Chatbotit ja asiakaspalvelu rutiinitehtävissä
Kun chatbot ei anna oikeudellista, taloudellista tai muuta sitovaa neuvontaa, vaan tarkistaa yksinkertaisia kysymyksiä ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin nettisivuille tai ihmisen käsittelyyn. - Analytiikka, raportointi ja ennusteet
Tekoäly voi tunnistaa trendejä ja poikkeamia datassa – mutta johtopäätökset ja toimet jätetään ihmisille.
Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta sen mukana tulee myös muutamia riskejä. Johtoryhmän tehtävä on ymmärtää nämä riskit, linjata käyttöperiaatteet ja varmistaa, että tekoäly toimii yrityksen voimavarana. Samalla sen käyttö nostaa esiin uusia juridisia kysymyksiä, joihin jokaisen toimitusjohtajan ja hallituksen on hyvä kiinnittää huomiota. Kun riskeihin varaudutaan, tekoälystä tulee arvoa lisäävä kumppani.