Tavaramerkki on elinkeinonharjoittajan tuotteiden tunnusmerkki. Tavaramerkin tarkoituksena on toimia eri yritysten tuotteiden, palveluiden tai tavaroiden erottamisvälineenä. Tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden kyseisen merkin käyttöön tuotteiden markkinoinnissa.
Saadakseen yksinoikeuden merkin käyttöön elinkeinoharjoittajan tulee rekisteröidä tavaramerkki. Suomessa rekisteröintiviranomaisena toimii Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Rekisteröityään tavaramerkin elinkeinonharjoittaja voi valvoa oikeuksiaan ja estää kilpailijoita käyttämästä tavaramerkkejä, jotka ovat sekoitettavissa rekisteröityyn tavaramerkkiin. Yksinoikeus suojaa elinkeinonharjoittajan lisäksi myös kuluttajia, jotka voivat luottaa tietyllä merkillä myytävien tuotteiden laatuun ja lähteeseen.
Suomalaisen tavaramerkkirekisteröinnin sijaan elinkeinoharjoittaja voi hakea Yhteisön tavaramerkkiä eli koko Euroopan unionin alueen kattavaa tavaramerkkiä. Yhteisön tavaramerkkiä haettaessa rekisteröintiviranomaisena toimii Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (OHIM, Office for Harmonization in the Internal Market). Yhteisön tavaramerkki voidaan rekisteröidä ainoastaan koko EU:n alueelle, eli rekisteröintiä ei voida valikoida vain tiettyjen jäsenvaltioiden alueelle. Rekisteröinnin oikeusvaikutukset ovat koko alueella samat.
Yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus tulee tehdä OHIM:n lomakkeelle. Lomake tulee jättää joko suoraan OHIM:iin tai sen voi toimittaa myös PRH:n kautta. Rekisteröintihakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Rekisteröintimenettely sisältää muun muassa muodollisen tarkastuksen, absoluuttisten esteiden tutkimisen, relatiivisten esteiden tutkimisen sekä kuuluttamisen yhteisön tavaramerkkilehdessä. Muilla tavaramerkkien haltijoilla on väiteoikeus hakemuksen julkaisemisen jälkeen kolmen (3) kuukauden määräajalla. Mikäli rekisteröinnille on este jonkin jäsenvaltion osalta, merkin rekisteröinti raukeaa koko EU:n osalta. Mahdollisista kustannuksista huolimatta rekisteröintihakemuksen laadinnassa kannattaa käyttää asiantuntevaa asiantuntija-apua.
Rekisteröinnin yhteydessä tavaramerkin hakijalla on mahdollisuus vedota aikaisempaan hakemukseen perustuvaan etuoikeuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalaisen tavaramerkin haltija voi vedota Suomessa tekemäänsä tavaramerkkirekisteröintiin ja saada niin sanotun senioriteetin hakemukselleen. Tällöin yhteisön tavaramerkki voi saada tietyn maan osalta paremman, vanhemman oikeuden. Yhteisön tavaramerkin rekisteröinti on voimassa 10 vuotta hakemispäivästä ja rekisteröinnin voi uudistaa 10 vuoden jaksoissa.
Yhteisön tavaramerkkiä kannattaa hakea etenkin elinkeinonharjoittajan, jonka toiminta ulottuu tai on suunniteltu ulottuvan Suomen lisäksi muualle EU:n alueelle. Myös muita kansainvälisiä rekisteröintivaihtoehtoja edellä mainittujen lisäksi on mahdollista käyttää. Kunkin järjestelmän hyödyt ja haitat sekä se, mitä rekisteröintijärjestelmää kannattaa milloinkin käyttää, riippuu kustakin tapauksesta ja tapausten erityispiirteistä.
Matti Aaltonen
asianajaja, varatuomari