Asuntokauppariidassa on tavallisimmin kyse siitä, että ostaja vetoaa kaupanteon jälkeen asunnossa olevaan virheeseen. Asunnossa on virhe silloin, kun se ei vastaa sitä, mistä katsotaan ostajan ja myyjän välillä sovitun. Se, mitä voidaan katsoa sovitun, määräytyy monen seikan perusteella. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa myyjän asunnosta antamat tiedot sekä sellaiset asunnon ominaisuudet, joista ostaja on saanut tiedon käydessään katsomassa asuntoa. Asunnon kaupassa merkitseviä ovat kaikki asunnon ominaisuudet, kuten sen ikä ja kunto, pintamateriaalit ja pinta-ala.
Asunnon ostajan on, virheeseen vedotakseen, tehtävä myyjälle reklamaatio asuntokaupassa kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on huomannut virheen tai siitä, kun hänen olisi pitänyt se huomata ja aina viimeistään kahden vuoden kuluessa asuntokaupan teosta. Kyseinen kahden vuoden määräaika ei tosin sovellu sellaisessa tapauksessa, kun asunnon myyjä on muu kuin yksityishenkilö, esimerkiksi kiinteistönvälitystoimisto. Tällöin reklamaation voi tehdä kahta vuotta myöhemminkin, kunhan se tehdään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun virhe huomattiin tai se olisi pitänyt huomata.
Reklamaatio asuntokaupassa ja sen seuraukset
Kun ostaja reklamoi asunnossa olevasta virheestä, voi myyjä antaa ostajalle virheen johdosta hinnanalennusta. Hinnanalennuksen ohella, voi ostaja vaatia myyjältä lisäksi vahingonkorvausta vahingosta, joka ostajalle on asunnon virheen vuoksi aiheutunut. Jos kuitenkin virhe on olennainen, voi myös kaupan purkaminen kokonaan tulla kyseeseen.
Pääsääntöisesti asuntokauppariidat käsitellään kuluttajariitalautakunnassa. Yksityishenkilö, joka on asuntokaupan osapuolena, joko myyjänä tai ostajana, voi viedä asuntokauppariidan kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Asuntokauppariita laitetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa kirjallisella hakemuksella. Riidan vireilletulon jälkeen kuluttajariitalautakunta ryhtyy selvittämään asiaa esimerkiksi kuulemalla asiantuntijoita tai suorittamalla tarkastuksen asunnossa, jota riita koskee. Riitojen käsittely kuluttajariitalautakunnassa on pääasiassa kirjallista.
Asian käsitteleminen kuluttajariitalautakunnassa on ilmaista, mutta riidan osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan, kuten itse hankkimistaan asiantuntijalausunnoista tai avustajan käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista.
Kuluttajariitalautakunta voi asiaa käsitellessään tehdä riidan osapuolille ehdotuksen sovinnoksi. Osapuolten ei kuitenkaan ole pakko suostua sovintoehdotukseen vaan he voivat vaatia, että lautakunta tekee itse päätöksen asiassa.
Kuluttajariitalautakunnan päätös on suosituksenluonteinen, eikä se siksi sido riidan osapuolia samalla tavoin, kuin esimerkiksi tuomioistuimen antama tuomio. Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä ei voi valittaa, mutta asianosaisen ollessa tyytymätön lautakunnan ratkaisuun, voi hän viedä kuluttajariitalautakunnan ratkaiseman asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.