Ositus

Lakipalvelut

Ositus

Ositus on suositeltavaa tehdä mahdollisimman pian. Osituksen osapuolia ovat avioerotapauksessa puolisot ja kuolemantapauksessa leski sekä ensin kuolleen puolison oikeudenomistajat. Osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta. Oikeus vaatia ositusta ei vanhene. Ositusperuste syntyy, kun avioeroasia tulee vireille käräjäoikeudessa tai kun puoliso kuolee. Ositusperuste määrittelee sen omaisuuden, joka kuuluu osituksen piiriin.

Ositettava omaisuus

Osituksen piiriin kuuluu omaisuus, joka puolisoilla oli ositusperusteen syntyessä sekä tällaisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus ja tällaisen omaisuuden tuotto. Omaisuus, joka on saatu ositusperusteen syntymisen jälkeen, ei kuulu ositettavan omaisuuden piiriin. Ositussopimus on syytä laatia aina. Osituksessa puretaan puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä eli toteutetaan käytännössä puolisoiden välinen avio-oikeus.

Ositus avioerossa

Kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, kumpikin puoliso voi vaatia omaisuuden ositusta toimitettavaksi. Ositus voidaan toimittaa heti, kun asia on tullut vireille, eikä puolisoiden tarvitse välttämättä odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumista. Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus tasan puolisoiden kesken. Tästä voidaan poiketa, jos puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen. Joskus omaisuuden ositusta on mahdollista myös sovitella kohtuusnäkökohtien perusteella, jolloin omaisuutta ei jaeta puoliksi.

Ositus toisen puolison kuollessa

Jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), leski tai perilliset voivat vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhdessä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

Omaisuus jaetaan osituksessa tasan kuitenkin vain silloin, jos eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

Jos avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta, mutta kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), eloonjäänyt puoliso perii koko kuolleen puolison omaisuuden, jos kuollut puoliso ei ollut testamentilla toisin määrännyt. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava pääsäännön mukaan tasan kummankin puolison perillisten kesken.

Lapsiin kohdistuvat oikeustoimet

Avioerotilanteessa on pohdittavana paljon muitakin asioita kuin pelkästään taloudellisia asioita. Haasteellisia tilanteita voi tulla myös pohdittaessa, miten saadaan lasten asiat sovittua. Me voimme auttaa teitä myös siinä. Lapsen huoltajuudesta, tapaamisoikeuksista, lapsen asumisesta sekä elatusavusta sopiminen mahdollistavat lapselle turvallisen kasvuympäristön. Hoidamme lapsiin kohdistuvia oikeustoimia vuosien kokemuksella. Avustajamme ovat tarkkaan perehtyneet useissa käräjäoikeuksissa jo käytössä olevaan asiantuntija-avusteiseen huoltoriitojen sovittelumenettelyyn eli Follo-malliin ja heillä on positiivinen kokemus tästä sovittelumallista. Tutustu muihin Asianajotoimisto Legistumin palveluihin.