Konkurssi voi tulla kyseeseen sellaisen velallisen kohdalla, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Tällöin konkurssissa olevan (= velallisen) kaikki velat maksetaan. Konkurssissa selvitetään, mitä omaisuutta ja toisaalta mitä velkoja velallisella on. Koko velallisenomaisuus jaetaan velkojien kesken pääsääntöisesti siten, että ne velkojat, joille velallinen on eniten velkaa, saavat suurimman ja ne, joiden saatava on pienin, saavat pienimmän osuuden velallisen yhteenlasketusta omaisuudesta. Konkurssi tulee kysymykseen vain jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisen on siis oltava maksukyvytön, jotta konkurssi voi tulla kysymykseen.
Konkurssiin voidaan asettaa niin yritys, kuin yksityishenkilökin. Konkurssi ei ala automaattisesti vaan sitä on haettava käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai joku tämän velkojista. Jos käräjäoikeus päättää asettaa velallisen konkurssiin, määrätään konkurssipesälle pesänhoitaja. Tällöin velallisella ei enää itsellään ole oikeutta päättää omasta omaisuudestaan vaan oikeus siirtyy pesänhoitajalle. Pesänhoitajan tehtävä on konkurssin alkamisesta lähtien huolehtia konkurssipesän omaisuudesta sekä muun omaisuuden, kuin rahan, muuttamisesta rahaksi. Pesänhoitaja myös pyrkii selvittämään, mitä velkoja velallisella on, joskin velkojien on itsekin oltava aktiivisia siten, että niiden on ilmoitettava pesänhoitajalle velalliselta olevat saatavansa. Konkurssi voi myös raueta. Näin käy silloin, jos konkurssipesällä on vain hyvin vähän varoja. Myös konkurssin raukeamisesta päättää käräjäoikeus.
Vaikka konkurssin tarkoitus on maksaa velallisen kaikki velat, on kuitenkin huomattava, että konkurssi ei tarkoita, että sen päätyttyä velallisella ei olisi mitään velkoja, vaan konkurssin päätyttyä maksamatta olevat velat jäävät olemaan ja jos velallinen myöhemmin saa omaisuutta, on sen käytettävä tämäkin omaisuus velkojen maksuun.
Joskus yritys voidaan vielä palauttaa toimintakuntoon, vaikka sen taloustilanne vaikuttaisikin heikolta. Yrittäjän on syytä pyrkiä välttymään konkurssilta, sillä konkurssin seurauksena yrittäjän toiminta ja etenkin toiminnan rahoitus jatkossa tavallisesti vaikeutuu. Konkurssin kokeneen yrittäjän voi olla vaikea perustaa uutta yritystä, sillä niin toiminnan rahoittajien, kuin yrityksen sidosryhmienkin voi olla vaikea luottaa konkurssin kokeneeseen yrittäjään.
Yrityksen toiminnan tervehdyttäminen on usein velkojienkin kannalta kannattavampi ratkaisu, kuin konkurssi, sillä konkurssissa on hyvin harvinaista, että velallisen omaisuudesta pystyttäisiin maksamaan velkojille heidän koko saatavansa määrä ja näin velkojilta jää saamatta osa heille kuuluvista saatavista. Tästä syystä joskus yrityksen rahoittajat voivat suostua jopa myöntämään lisää lainaa talouskriisissä olevalle velallisyritykselle, jotta sen talous saataisiin vielä korjattua.
Konkurssilta välttyäkseen on yrittäjän reagoitava heti, kun hän huomaa yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyneen. Tällöin on mahdollisimman nopeasti selvitettävä yrityksen tilanne ja tehtävä sillä perusteella ratkaisuja siitä, miten yrityksen tilaan puututaan.
Yksi tapa välttää konkurssi ja tervehdyttää velallisen taloustilanne, on saneerausmenettely tai yksityishenkilön velkajärjestely. Tällaisessa menettelyssä käräjäoikeus vahvistaa velalliselle saneerausohjelman, silloin kun velallinen on yritys tai maksuohjelman silloin, kun velallinen on yksityishenkilö. Ohjelmaa noudattaen velallisen on tarkoitus saada taloudellinen tilanteensa korjattua.
Myös saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamista on haettava käräjäoikeudelta ja myös saneerausmenettelyn ja yksityishenkilön velkajärjestelyn edellytyksenä on, että velallinen on maksukyvytön. Käräjäoikeus lisäksi vahvistaa saneeraus- tai maksuohjelman vain silloin, jos se pitää realistisena, että saneerausmenettelyn avulla velallisen maksukyky saadaan palautettua.