Etusivu » Ympäristö

Kategoria: Ympäristö

Ympäristörikos ja seuraamukset

Oikeuskäytännössä ympäristörikoksiin on viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnitetty enemmän huomiota. Erityisesti yritysten näkökulmasta tulee huomata yhteisösakon merkitys. Yhteisösakko on rangaistus yhteisölle sen toiminnassa aiheutuneesta lainvastaisesta toiminnasta.

Ympäristörikoksista säädellään rikoslain 48 luvussa. Tässä luvussa ympäristörikokset on jaettu rikosnimikkeittäin seuraavasti: ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus, tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen, luonnonsuojelurikos, rakennussuojelurikos ja ulkomaiselta alukselta talousvyöhykkeellä tehty ympäristörikos.

Vastuun kohdentuminen ja rikoksen seuraamukset

Rikoslain sanamuodon mukaisesti tekijäpiiriä ei ole rajattu ympäristörikosten kohdalla, vaan tekijänä voi olla kuka tahansa. Oikeushenkilöiden osalta erityishuomiota saa henkilön asema organisaatiossa, jolloin huomioon otetaan hänen todellinen valta- ja vastuuasema yhteisössä. Tehtävillä tarkoitetaan henkilön varsinaisia tehtäviä yhteisössä ja toimivaltuudet liittyvät tehtävien hoitamiseen yhteisössä. Tehtävien laadulla tarkoitetaan tehtävien sisältöä. Se voi perustua esimerkiksi lainsäädäntöön tai yhteisön määräyksiin sekä toimintaperiaatteisiin. Tehtävien laajuudessa otetaan huomioon henkilön itsenäinen asema ja hänen päätösvaltaansa kuuluvien asioiden merkittävyys.

Ympäristörikosten vanhentuminen

Ympäristörikosten kohdalla sovelletaan yleisiä vanhentumisaikoja tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksellisten vanhentumisaikojen taustalla on se, että ympäristörikosten seuraukset saatetaan havaita vasta pitkän ajan kuluttua varsinaisen teon tekemisestä.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja yhteisösakko

Oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään rikoslain 9 luvussa. Edellytyksenä oikeushenkilön tuomitsemiselle on henkilön kuuluminen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon tai oikeushenkilön organisaatiossa tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut sen tekemisen taikka jos oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakko voidaan tuomita, vaikkei varsinaista rikoksentekijää saada selville tai häntä ei tuomita muusta syystä rangaistukseen.

Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai sen hyväksi ja lisäksi hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai hän on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka hän on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella. Yhteisösakon asteikko on 850–850.000 euroa. Sen suuruutta mitatessa huomioon otetaan laiminlyönnin laatu ja laajuus, johdon osuus ja oikeushenkilön taloudellinen tilanne. Oikeuskirjallisuudessa on tuotu esille varteenotettava listaus, jonka avulla yhteisösakon tuomitsemista voidaan arvioida. Siinä otetaan huomioon muun muassa oikeushenkilölle aiheutuneet muut seuraukset ja toimet rikosten ehkäisemiseksi. Ympäristörikos on tyypillisesti sellainen rikos, jonka vuoksi yhteisösakko otettiin käyttöön.

Muita seuraamuksia

Ympäristörikosten kohdalla rikoksella saavutettu taloudellinen hyöty voi olla merkittävä. Konfiskaatio eli menettämisseuraamus voi tulla kyseeseen ympäristörikosten kohdalla. Rikoslain 9 luku käsittelee menettämisseuraamuksia. Sen mukaan oikeushenkilö voidaan tuomita rangaistukseen rikoslain 9 luvun nojalla, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Ympäristörikosten kohdalla menettämisseuraamuksen käyttöä vaikeuttaa se, että hyödyn taloudellista arvoa voi olla vaikea arvioida. Ympäristörikosten kohdalla voidaan menettämisseuraamuksena menettää taloudellinen hyöty ja rikoksentekoväline.

Liiketoimintakiellosta annettu laki säätelee liiketoimintakiellonmääräämistä. Sen määrääminen voi tulla mahdolliseksi ympäristörikoksen johdosta. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä henkilö, joka on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt toimintaan liittyviä lakisääteisiä velvoitteita tai hän on liiketoiminnassa syyllistynyt vähäistä suurempaan rikolliseen menettelyyn. Liiketoimintakiellon asteikko on 3-8 vuotta.

Lisäksi ympäristörikosten kohdalla yrityksen maineen kannalta jo rikokseen tuomitseminen tai yhteisösakon tuomitseminen voivat olla merkittäviä haittatekijöitä. Mahdollinen sakkorangaistus tai tuomio voi aiheuttaa sen, että yrityksen tosiasialliset toimintaedellytykset alalla heikkenevät. Tämän vuoksi on yritysten kannalta merkittävää panostaa ympäristöoikeudellisiin asioihin etukäteen.