Etusivu » asianajotoimisto

Kategoria: asianajotoimisto

Kannattaako lakipalvelu ostaa vai tehdä itse?

yrityskauppa

Lakipalvelun ulkoistaminen on yhä yleisempää. Yrityksen ei tänä päivänä välttämättä kannata palkata lakimiestä talon sisällä, vaan lakipalvelut voidaan ostaa ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tämä on luonnollista kehitystä ja elinehto suurimmalle osalle suomalaisista yrityksistä, sillä lakimiehen kiinteä kulu suurimmalle osalle yrityksistä on aivan liian korkea, eikä osaaminenkaan usein riitä kaikkiin vaadittaviin tilanteisiin.

Yhä useampi yritys myös ostaa lakipalvelunsa myös oman talousalueensa ulkopuolelta, sillä oli toimipaikka sitten Helsinki tai vaikkapa Saarijärvi, ei yrityksien toimipaikkojen sijainnilla ole nykyään niin suurta väliä, sillä dokumenttien lähettely sähköpostilla onnistuu helposti. Lakipalvelun ulkoistamiseen erikoistuneita yrityksiä on lisäksi tarjolla lukuisia. Myös tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet, työtä tehdään yhä vähemmällä väellä ja aikaa ei ole tuhlattavaksi. Koska toimijoilla on nykyään yhä vähemmän aikaa käytössään, ei aikaa tapaamisille välttämättä edes ole.

Vaikka mikään sähköinen kommunikointiväline ei korvaa aitoa, oikeiden ihmisten kohtaamista, on täysin etäältä palvelu myös lakiasioissa lisääntynyt. Eli toisinaan voi käydä niin, että yritysasiakkaan edustajaa ei tavata kasvotusten lainkaan koko asiakassuhteen aikana, vaan asian hoitaminen ja kommunikointi tapahtuu pelkästään puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Näin tapahtuu erityisesti, jos asiakas on ulkomaalainen yritys, jonka ei ole tarkoituksenmukaista lähettää henkilöä paikan päälle asiassa. Toisinaan taas tarvitaan jonkin alan erityisosaamista, jolloin on myös tavallista, että palvelu hankintaan etäältä. Myös aiemmin mainittu ajanpuute voi aiheuttaa tämän ilmiön.

Nykyään moni asianajotoimisto sijaitsee Helsingissä samoin kuin suurin osa lakimiehistä, jolloin parhaat lakimiehet, jo tilastollisesti katsoen, sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä pelkästään Helsingistä löytyy 953 asianajotoimistoa. Koska aina tarvittavaa erityisosaamista ei pienemmiltä paikkakunnilta välttämättä löydy, on lakipalvelun tuottaminen laadukkaasti kauempana sijaitsevalle asiakkaalle avainasemassa. Näin myös pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat yrittäjät ja yritykset saavat parhaan osaamisen halutessaan käyttöönsä. Tarkoituksen mukaista lienee, että työ voidaan teetättää parhaan asiantuntijan toimesta, sen sijaan, että valittaisiin toimistoa lähimpänä sijaitseva lakipalvelun tarjoaja.

Lakipalveluiden ostamisen haasteet

Toki palveluiden ostamisessa on omat haasteensakin. Haasteena etäältä ostettaessa on se, että luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja lakitoimiston välille on vaikeampaa ja asiakassuhde jää ohueksi molemmin puolin. Huolta voi herättää myös se, ymmärtääkö lakimies juuri meidän erityispiirteemme ja tarpeet asiassa. Huolta voi aiheuttaa myös kustannukset, lakipalvelun ajatellaan olevan usein hyvin kallista. Tätä epävarmuutta voi vähentää sopimalla kiinteästä hinnoittelusta, mikäli se on vain mahdollista. Asianajotoimistoissa puolestaan on se etu, että laki asianajajista säätelee asianajotoimistojen toimintaa, jolloin luotettavuus on korkeammalla tasolla ja laatutaso on korkea.

Janne Mettovaara, toimitusjohtaja

Asianajotoimisto Legistum Oy

Yritysjuristi

yrityskauppa

Yritysjuristi on lakimies, joka hoitaa lakiasioita liike-elämän tarpeisiin. Yritysjuristin osaamisessa olennaista on liikejuridiikan ymmärtämisen lisäksi liiketaloudellinen osaaminen. Tämän lisäksi, yritysjuristin on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää liike-elämän kirjoittamattomat säännöt eli liike-elämän etiketti, sillä sekä sopimusoikeuden ylikorostuminen että sopimuksien laiminlyönti voivat olla liiketoiminnalle yhtälailla haitallisia. Eri toimialoilla nämä kirjoittamattomat säännöt voivat olla hyvinkin erilaisia. Lisäksi, kansainvälisissä toimeksiannoissa liike-elämän etiketit poikkeavat toisistaan, sillä eri maissa on eri käytännöt.

Hyvä yritysjuristi on erinomainen apulainen

Hyvä yritysjuristi on johtajan erinomainen apulainen. Pelkkiä riskejä välttämällä yritys ei pärjää kilpailussa eikä uutta liiketoimintaa synny itsestään. Mahdollisuuksien ja riskien punnitseminen ovat siis avainasemassa. Hyvä yritysjuristi ja liikkeenjohtaja ymmärtävät, että jokainen neuvoteltava asia ei ole riita, mutta jokaisessa asiassa on hyvä varautua riitaan. On siis syytä ajatella positiivisesti, mutta samalla varautua pahimpaan. Hyvä yritysjuristi näkee metsän puilta eikä hän takerru epäoleellisiin seikkoihin. Tärkeää yritysjuristille on pystyä näkemään ja arvioimaan yhdessä johdon kanssa, missä asioissa kannattaa olla ehdoton ja missä ei. On myös hyvä muistaa, että kaikkiin asioihin ei kannata takertua asioinnin sujuvuuden kannalta tai taktisista syistä, vaikka ne onkin hyvä tiedostaa.

On myös muistettava, että mikäli jo sopimusvaiheessa asioista tehdään liian hankalia, jää hyväkin projekti tai idea helposti kesken tai se etenee liian hitaasti kaupalliseksi toiminnaksi. Pahimmassa tapauksessa voi myös käydä niin, että kilpailijat ehtivät edelle liiallisen tai liian hitaan sopimusprosessin vuoksi. Liiallinen tai osaamaton sopimusjuridiikka voi antaa yrityksestä jopa huonon kuvan yhteistyökumppaneiden silmissä.

Sujuvalla sopimusoikeudellisella lähestymistavalla on merkitystä

Liike-elämässä tehdään kauppaa, jonka seurauksena syntyy uutta vaurautta. Kaupanteko on vapaaehtoista toimintaa jossa molempien osapuolten on hyväksyttävä kauppa, muuten kauppaa ei synny. Tästä syystä luottamus liike-elämässä toiseen osapuoleen alkuvaiheesta lähtien on erityisen korostuneessa roolissa, jolloin sujuvalla sopimusoikeudellisella lähestymistavalla on merkitystä. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on lähtökohtaisesti opportunistista ja se vaatii kovaa työtä, jonka epäonnistumisprosentti on usein korkea. Uusien liiketoimintamallien luominen, hallittu riskien ottaminen ja toimien seurausten ymmärtäminen ovatkin avainasemassa uuden liiketoiminnan luomisessa. Tämän tasapainon löytämisessä hyvän yritysjuristin apu on ensiarvoisen tärkeää. Yritys, joka ei pysty luomaan uutta liiketoimintaa ja hankkimaan uusia asiakkuuksia, poistuu markkinoilta yrityksille luonnollisen poistuman kautta.

Janne Mettovaara

Asianajotoimisto ja lakitoimisto

yrityskauppa

Lakialalla kuulee usein eri nimityksiä lakifirmoista, kuten lakitoimisto, lakiasiaintoimisto ja asianajotoimisto. Koska asianajotoimistot ja lakitoimistot/lakiasiaintoimistot toimivat samalla toimialalla, arkipäiväisessä puhekielessä ne menevätkin usein helposti sekaisin. Tästä ei ole yleensä varsinaisesti mitään haittaa ja asianajotoimisto ja lakitoimisto palvelevatkin asiakkaitaan usein samalla tavoin hoitaen samankaltaisia toimeksiantoja. Asianajotoimistolla ja lakitoimistolla (tai lakiasiaintoimistolla) on kuitenkin muutamia eroavaisuuksia, jotka olisi hyvä huomioida tai ainakin tiedostaa asioitaessa kyseisten toimijoiden kanssa. Asianajotoimisto ja ei-asianajotoimisto ovat nimittäin hyvin eri asemassa valvonnan, vastuun, osaamisen ja toiminnan osalta.

Asianajotoimisto

Asianajajista annetun lain mukaisesti asianajajan toimea voidaan harjoittaa vain Suomen Asianajajaliiton luvalla. Asianajotoimintaa valvoo Suomen asianajajaliitto ja viime kädessä valtioneuvoston oikeuskansleri. Asianajotoiminta on siis lailla suojattua ja valvottua, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaan oikeuksien suojaaminen ja oikeusvaltion toteutuminen.

Asianajotoimiston tunnistaa helposti siitä, että asianajotoimiston nimessä on oltava sana ”asianajotoimisto” kirjoitettuna joko suomen tai ruotsin kielellä. Sekä asianajotoimisto että asianajaja ovat termeinä yhtälailla suojattuja ja niitä saavat käyttää vain Asianajajaliiton hyväksymät asianajajat. Huomioitavaa on myös se, että asianajotoimisto voi lain mukaan toimia vain asianajoalalla ja sitä välittömästi palvelevalla toimialalla, eli toiminnan on myös tosiasiassa keskityttävä asianajotoimintaan. Asianajotoimiston voi lisäksi omistaa vain asianajaja ja osakeyhtiömuotoisella asianajotoimistolla on oltava asianajajaliiton hyväksymä osakassopimus.

Asianajajien vaatimuksiin kuuluvat lisäksi vaatimukset kokemuksesta ja taidosta, suoritettu erillinen asianajajatutkinto, vastuuvakuutuspakko, korvausrahasto vahinkojen korvaamiseksi, asianajajan henkilökohtainen vastuu myös osakeyhtiömuodossa, pakollinen jatkokoulutus sekä salassapitovelvollisuus. Asianajotoimiston kanssa asioidessa ei siis tarvitse tehdä salassapitosopimusta, sillä salassapitovelvollisuus on aina voimassa. Jos asiakas on tyytymätön, kyseisen asianajotoimiston toiminnasta voi valittaa asianajajaliitoon, jolloin asia käsitellään laissa määrätyllä tavalla valvontalautakunnassa. Asiakkaan näkökulmasta se siis takaa tietyn luotettavuus- ja laatutason sekä vähentää asiakkaan riskiä valvontamekanismien avulla.

Lakiasiaintoimisto tai lakitoimisto

Lakiasiaintoimiston tai lakitoimiston nimessä ei siis voi olla sanaa ”asianajotoimisto” eivätkä ne siis kuulu Asianajajaliiton valvonnan piiriin. Näin ollen lakitoimiston voi omistaa kuka tahansa ja lakiasiaintoimiston tai lakitoimiston saa myös perustaa periaatteessa kuka tahansa. Lakiasiaintoimistot voivat myös harjoittaa mitä tahansa muutakin liiketoimintaa tai toimia tosiasiassa jopa jollain toisella toimialalla. Lakiasiaintoimistot ovat tässä mielessä vapaampia toimijoita, kun taas asianajotoimistot ovat yksinomaan lakiasioihin erikoistuneita tahoja, joita koskee laissa määrätty laajempi vastuu ja valvonta.

Janne Mettovaara

Lue lisää asianajajista:

www.asianajajaliitto.fi